Juhana Vartiainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhana Vartiainen heinäkuussa 2012.

Juhana Mikael Vartiainen (s. 28. toukokuuta 1958 Helsinki[1]) on suomalainen kansanedustaja. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Ennen poliittista uraansa Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiainen on työskennellyt Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen (Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning) johtajana, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. Hän on tutkinut muun muassa talouskasvua, ammattiliittoja ja sukupuolten välisiä palkkaeroja.[2] Vartiainen oli Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 1997–2002.[3]

Vuodesta 2005 Vartiainen työskenteli Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana.[3]

Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2015. Hän erosi tehtävästään tultuaan valituksi eduskuntaan.[4]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiainen oli SDP:n talouspoliittisen työryhmän jäsen ainakin vuodesta 1992[5] ja ainakin vielä Antti Kalliomäen ministeriaikana.[6] Hän oli myös puolueen ehdokkaana vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.[7]

Vartiainen oli SDP:n jäsen vuosina 1975–2015, mutta hän erosi puolueesta ja lähti kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleihin, koska "en pyrkinyt, ei pyydetty, enkä tiedä olisinko suostunut" sosialidemokraattien ehdokkaaksi. Antti Rinteen mukaan häntä ei huolittu siksi, että hän vertasi tviitissään työttömiä rikkaruohoon.[8] Hän oli ehdolla Helsingin vaalipiirissä ja tuli valituksi 11 436 äänellä.[9]

Tutkimusjulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiainen on julkaissut Scopus-tietokannassa mainitut tieteelliset artikkelit (tiedot joulukuulta 2013) "Relative prices in monetary union and floating" (2002 Scandinavian Journal of Economics 104(2), s. 277-297) ja "Understanding Swedish social democracy: Victims of success?" (1998 Oxford Review of Economic Policy 14(1), s. 19-39)

Lisäksi Vartiainen on ollut laatimassa tai laatinut neljä tutkimusjulkaisua, jotka on mainittu taloustieteen tutkimusjulkaisut melko kattavasti sisältävässä Econlit-tietokannassa. Näistä kaksi on julkaistu Ekonomiska Samfundets Tidskriftissä vuonna 1993, yksi Finnish Economic Papersissa vuonna 1994 ja yksi Industrial and Labor Relations Reviewssä vuonna 2006. Kaksi viimeksimainittua on yhteisjulkaisuja toisen tutkijan kanssa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiaisen puoliso on ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.[10] Heillä on vuonna 1998 syntynyt poika.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vartiainen, Juhana: Kansainvälinen ammattiyhdistyspolitiikka. Tammi, 1986. ISBN 951-30-5850-6.
  • Pekkarinen, Jukka & Vartiainen, Juhana: Suomen talouspolitiikan pitkä linja. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18568-X. Teoksen verkkoversio.
  • Kettunen, Juha & Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 1993.
  • Vartiainen, Juhana: Metalliteollisuuden työntekijöiden palkanmuodostus työehtosopimuksen valossa. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1993. ISBN 951-9282-66-1.
  • Vartiainen, Juhana: Palkkaliukumat Suomen teollisuudessa – yksilötason analyysi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1994. ISBN 951-9282-74-2.
  • Koskela, Erkki & Vartiainen, Juhana: Työmarkkinat ja rahaliitto. Valtioneuvoston kanslia, 1997. ISBN 951-53-1298-1.
  • Vartiainen, Juhana: Naisten ja miesten palkkaero Suomen metalliteollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1998. ISBN 952-5071-18-9.
  • Vartiainen, Juhana et al.: Rahaliitto ja Eurooppa. Jyväskylä: PS-kustannus, 1999. ISBN 952-451-005-7.
  • Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne ja työurat paneeliaineiston valossa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2000. ISBN 952-5071-47-2.
  • Vartiainen, Juhana: Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2001. ISBN 952-00-1044-0.
  • Snellman, Kenneth & Uusitalo, Roope & Vartiainen, Juhana: Tulospalkkaus ja teollisuuden muuttuva palkanmuodostus. Edita, 2003. ISBN 951-37-3990-2.
  • Vartianen, Juhana: ”Uhkaako globaali talous hyvinvointivaltiota?”, Työtä! – hyvinvointi globaalissa murroksessa – riittääkö työ hyvinvoinnin tuottamiseen? -hankkeen loppuraportti. Toim. Kolanen, Risto. Työväen Sivistysliitto, 2006. ISBN 951-701-505-4.
  • Heinonen, Visa & Jäntti, Markus & Vartiainen, Juhana (toim.).: Kansantaloustiede, talouspolitiikka ja hyvinvointivaltio – juhlakirja Jukka Pekkarisen kunniaksi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2007. ISBN 978-952-209-044-7.
  • Vartianen, Juhana: ”Talous”, Maamme Suomi. Toim. Tiitta, Allan et al. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-32214-7.
  • Vartianen, Juhana: ”Tyytymätön voittaja”, Maailman paras maa. Toim. Koivunen, Anu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-347-0.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhana Vartiainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 31.5.2016.
  2. Juhana Vartiaisen CV Viitattu 20.8.2015.
  3. a b c Juhana Vartiaisen kotisivu (Arkistoitu sivu) Viitattu 5.3.2015.
  4. Teija Santaharju: Juhana Vartiainen jättää Vattin ylijohtajuuden taakseen Ylen uutiset. 22.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
  5. Sosialidemokraattisen Puolueen Toimintakertomukset 1993–1995 (PDF) Työväen arkisto. Viitattu 1.6.2012.
  6. Sailaksen kabinetti Vihreä Lanka. 12.2.2010. Viitattu 1.6.2012.
  7. Malmberg, Lari: Juhana Vartiainen haluaa pelastaa hyvinvointivaltion. Uskotko häneen?. Image, 2013, nro 5, s. 78–85.
  8. Jyrki Iivonen: Rinne: Työttömien kutsuminen "rikkaruohoiksi" esti Vartiaisen ehdokkuuden Sdp:ssä Helsingin Sanomat. 7.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  9. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Koko maa Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
  10. Isotalus, Päivi: Viikon henkilö: Juhana Vartiainen. Kauppalehti, 18.2.2013, s. 8-10.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]