Juhana Vartiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhana Vartiainen
Juhana Vartiainen vuonna 2017.
Juhana Vartiainen vuonna 2017.
Kansanedustaja
22.4.2015–[1]
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 28. toukokuuta 1958 (ikä 61)
Helsinki
Ammatti Ylijohtaja
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus Valtiotieteiden tohtori (1992)[1]
Valiokunnat Talousvaliokunta (pj.),
sosiaali- ja terveysvaliokunta, perustuslakivaliokunta (varaj.)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Juhana Mikael Vartiainen (s. 28. toukokuuta 1958 Helsinki[2]) on suomalainen ekonomisti ja kansanedustaja. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa ja Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Ennen poliittista uraansa Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiainen on työskennellyt Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen (Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning) ensin tutkijana 1994-1996 ja johtajana 2003-2005, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. Hän on tutkinut muun muassa talouskasvua, ammattiliittoja ja sukupuolten välisiä palkkaeroja.[3] Vartiainen oli Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 1997–2002.[4]

Vuodet 2005-2012 Vartiainen työskenteli Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana. Hänen ajatuksiinsa vaikutti merkittävästi Ruotsin allianssihallituksen valtakausi (2006-2014), jonka aikana hän lopullisesti vakuuttui siitä, että väestön ikääntymiseen on reagoitava työllisyysastetta nostamalla, teema, joka on sittemmin korostunut hänen puheissaan. Samalla hän alkoi etääntyä SDP:stä nähdessään, että Ruotsin ja pohjoismaiden keskustaoikeistolaiset puolueet näyttivät hyväksyvän hyvinvointivaltion, mutta samalla niiden on vasemmistoa helpompaa muotoilla julkistalouden rahoitusta tukevaa työllisyyspolitiikkaa.[4]

Suomeen Vartiainen palasi, kun hänet nimitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2015. Kaudellaan hän pyrki siihen, että VATT:n tutkimustoiminnan tulokset, joita hän piti hyvin korkeatasoisina, näkyisivät entistä enemmän Suomen talouspolitiikassa ja siitä käytävässä keskustelussa.[4] Hän erosi tehtävästään tultuaan valituksi eduskuntaan.[5]

Vartiainen valittiin vuonna 2012 myös Ruotsin teollisuuden työmarkkinaosapuolten asiantuntijoiden ryhmään ”Industrins Ekonomiska Råd”, "jolta ammattiliitot ja työnantajajärjestöt pyytävät näkemyksiä ja raportteja teollisuuden ja kansantalouden keskeisistä kysymyksistä".[4][6]

Vuonna 2014 Vartiainen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi.[7]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettuaan Karl Popperia, Karl Marxia, Väinö Linnaa ja muita Vartiainen päätyi SDP:hen vältelläkseen ääriliikkeitä.[8]

Vartiainen oli SDP:n talouspoliittisen työryhmän jäsen ainakin vuodesta 1992[9] ja ainakin vielä Antti Kalliomäen ministeriaikana.[10] Hän oli myös puolueen ehdokkaana vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.[11]

Vartiainen oli SDP:n jäsen vuosina 1975–2015, mutta hän erosi puolueesta ja lähti kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleihin, koska ”en pyrkinyt, ei pyydetty, enkä tiedä olisinko suostunut” sosiaalidemokraattien ehdokkaaksi. Antti Rinne sanoi jälkeenpäin, että häntä ei olisikaan huolittu siksi, että hän vertasi tviitissään työttömiä rikkaruohoon.[12] Vartiainen tarkoitti tviitillään, että vaikka vertauskuvallisesta pellosta eli työvoimasta osa menisi hukkaan, näiden määriä kannattaa silti lisätä.[13]

Vartiainen oli pettynyt siihen, että SDP oli jäänyt ay-liikkeen vangiksi. Samalla erityisesti hänen nuoruuden inhokkipuolueensa kokoomus osoitti ymmärtämystä hyvinvointivaltiolle ja kykyä uudistuksiin, joita tarvittiin sen pelastamiseksi työikäisten väestöosuuden laskiessa jyrkästi ja jotka mahdollistavat työvoiman tarjonnan kasvattamisen. Hän on yhä rajatusti keynesiläinen ja sanoo pyrkivänsä perustamaan politiikkansa tutkimukseen.[8]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vartiainen oli ehdolla Helsingin vaalipiirissä ja tuli valituksi 11 436 äänellä.[14] Hän oli hallitusneuvotteluissa mukana luomassa Sipilän hallituksen talouslinjaa, erityisesti työllisyyskasvun tavoitetta.[4] Vaalikauden aikana hän on ollut hallitusryhmien vastuuedustaja Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja ollut vastuussa siitä, että hallitusohjelman mukaiset työelämäuudistukset toteutuvat. Hän oli jäsenenä myös Suuressa valiokunnassa, Valtiovarainvaliokunnassa ja Talousvaliokunnassa.[4]

Vartiainen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kunnallisvaaleissa.[15]

Vuonna 2019 hän julkaisi teoksen Suomalaisen talousajattelun kritiikki, jossa hän omien sanojensa mukaan arvioi ”kriittisesti Suomen talouspolitiikkaa ja suomalaisen talousajattelun ongelmia, kaiken sen valossa, mitä taloustieteellisellä urallani ja Ruotsin virkamiesaikanani olen oppinut ja miettinyt”.[4] Hän on myös viitannut teokseen ”magnum opuksenaan”. Arvostelijoista Hufvudstadsbladetin Christer K. Lindholm kehui Vartiaisen analyysia hyvinvointivaltion tilanteesta mutta piti hänen työllisyysteoriaansa todellisuudelle vieraana.[16]

Tutkimusjulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiainen on julkaissut Scopus-tietokannassa mainitut taloustieteelliset artikkelit ”Relative prices in monetary union and floating”[17] ja ”Understanding Swedish social democracy: Victims of success?”[18]

Lisäksi Vartiainen on ollut laatimassa tai laatinut neljä tutkimusjulkaisua, jotka on mainittu taloustieteen tutkimusjulkaisujen Econlit-tietokannassa. Näistä kaksi on julkaistu Ekonomiska Samfundets Tidskriftissä vuonna 1993, yksi Finnish Economic Papersissa vuonna 1994 ja yksi Industrial and Labor Relations Review’ssa vuonna 2006. Kaksi viimeksimainittua on yhteisjulkaisuja toisen tutkijan kanssa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiaisen puoliso on ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.[19] Heillä on vuonna 1998 syntynyt poika.[4] Hänen äitinsä oli kieltenopettaja ja isänsä taloustutkija.[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vartiainen, Juhana: Kansainvälinen ammattiyhdistyspolitiikka. Tammi, 1986. ISBN 951-30-5850-6.
  • Pekkarinen, Jukka & Vartiainen, Juhana: Suomen talouspolitiikan pitkä linja. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18568-X. Teoksen verkkoversio.
  • Vartiainen, Juhana et al.: Rahaliitto ja Eurooppa. Jyväskylä: PS-kustannus, 1999. ISBN 952-451-005-7.
  • Snellman, Kenneth & Uusitalo, Roope & Vartiainen, Juhana: Tulospalkkaus ja teollisuuden muuttuva palkanmuodostus. Edita, 2003. ISBN 951-37-3990-2.
  • Vartianen, Juhana: ”Uhkaako globaali talous hyvinvointivaltiota?”, Työtä! – hyvinvointi globaalissa murroksessa – riittääkö työ hyvinvoinnin tuottamiseen? -hankkeen loppuraportti. Toim. Kolanen, Risto. Työväen Sivistysliitto, 2006. ISBN 951-701-505-4.
  • Heinonen, Visa & Jäntti, Markus & Vartiainen, Juhana (toim.).: Kansantaloustiede, talouspolitiikka ja hyvinvointivaltio – juhlakirja Jukka Pekkarisen kunniaksi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2007. ISBN 978-952-209-044-7.
  • Vartiainen, Juhana: ”Tyytymätön voittaja”, Maailman paras maa. Toim. Koivunen, Anu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-347-0.
  • Uschanov, Tommi & Vartiainen, Juhana: Keskusteluja taloudesta. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42183-3.
  • Vartiainen, Juhana: Suomalaisen talousajattelun kritiikki. Otava, 2019. ISBN 9789511335832.

Muita julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kettunen, Juha & Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 1993.
  • Vartiainen, Juhana: Metalliteollisuuden työntekijöiden palkanmuodostus työehtosopimuksen valossa. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1993. ISBN 951-9282-66-1.
  • Vartiainen, Juhana: Palkkaliukumat Suomen teollisuudessa – yksilötason analyysi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1994. ISBN 951-9282-74-2.
  • Koskela, Erkki & Vartiainen, Juhana: Työmarkkinat ja rahaliitto. Valtioneuvoston kanslia, 1997. ISBN 951-53-1298-1.
  • Vartiainen, Juhana: Naisten ja miesten palkkaero Suomen metalliteollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1998. ISBN 952-5071-18-9.
  • Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne ja työurat paneeliaineiston valossa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2000. ISBN 952-5071-47-2.
  • Vartiainen, Juhana: Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2001. ISBN 952-00-1044-0.
  • Vartiainen, Juhana: ”Talous”, Maamme Suomi. Toim. Tiitta, Allan et al. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-32214-7.
  • 24 artikkelia Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa (https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/kansantaloudellinen-aikakauskirja/arkisto/)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Juhana Vartiainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.6.2019.
  2. Juhana Vartiainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 31.5.2016.
  3. Juhana Vartiaisen CV juhanavartiainen.fi. Viitattu 20.8.2015.
  4. a b c d e f g h Juhana Vartiaisen kotisivu (Arkistoitu sivu) archive.is. Viitattu 5.3.2015.
  5. Teija Santaharju: Juhana Vartiainen jättää Vattin ylijohtajuuden taakseen Ylen uutiset. 22.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
  6. Våra råd - Industrirådet industriradet.se.
  7. Vuoden Alumni Helsingin yliopisto. 10.10.2016. Viitattu 4.4.2019.
  8. a b c Juhana Vartiainen oli vuosikymmeniä demari, jonka suurin inhokkipuolue oli ”kypäräpappikokoomus” – sitten ajattelu alkoi vähä vähältä kääntyä Helsingin Sanomat. 28.5.2018.
  9. Sosialidemokraattisen Puolueen Toimintakertomukset 1993–1995 (PDF) Työväen arkisto. Viitattu 1.6.2012.
  10. Sailaksen kabinetti Vihreä Lanka. 12.2.2010. Viitattu 1.6.2012.
  11. Malmberg, Lari: Juhana Vartiainen haluaa pelastaa hyvinvointivaltion. Uskotko häneen? Image, 2013, nro 5, s. 78–85.
  12. Iivonen, Jyrki: Rinne: Työttömien kutsuminen ”rikkaruohoiksi” esti Vartiaisen ehdokkuuden Sdp:ssä Helsingin Sanomat. 7.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  13. Vartiainen: Työttömät ja rikkaruohot – tätä tviitilläni tarkoitin Suomen Kuvalehti. 18.10.2014.
  14. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Koko maa Tulospalvelu. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
  15. Valitut – Helsinki 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  16. Lindholm, Christer K.: Världen och välfärden enligt Vartiainen. Hufvudstadsbladet, 15.4.2019, s. 31. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  17. Scandinavian Journal of Economics 2/2002, 104. vsk., s. 277–297.
  18. Oxford Review of Economic Policy 1/1998, 14. vsk., s. 19–39.
  19. Isotalus, Päivi: Viikon henkilö: Juhana Vartiainen. Kauppalehti, 18.2.2013, s. 8-10.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana Vartiainen.