Johanna Mäkelä
| Johanna Mäkelä | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1961 Helsinki[1] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | ruokakulttuurin professori[1] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (VM 1989, VT 2002)[1] |
| Instituutti | Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus |
| Aiheesta muualla | |
| researchportal.helsinki.fi/en/persons/b1f52841-d412-4f25-a05e-bbb219fbb529 | |
Johanna Mäkelä (s. 14. helmikuuta 1961 Helsinki) on Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori[1] ja 1. tammikuuta 2018 alkaen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani.[2]
Mäkelä valmistui valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta 2002. Hänen sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjansa oli otsikoitu Syömisen rakenne ja kulttuurinen vaihtelu.[3]
Työurallaan hän on toiminut Helsingin yliopistossa tutkijana 1990–2000 sekä Kuluttajatutkimuskeskuksessa erikoistutkijana 2000–2001 ja tutkimuspäällikkönä 2001–2012. Vuonna 2012 hän aloitti Helsingin yliopistoon lahjoitusprofessuurina perustetussa ruokakulttuurin professorin tehtävässä ensimmäisenä alan professorina Suomessa.[1]
Mäkelän puoliso on Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.[4][5] Heillä on vuonna 1998 syntynyt poika.[1][6] Johanna Mäkelän isä on professori Klaus Mäkelä.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johanna Mäkelä (2002) Syömisen rakenne ja kulttuurinen vaihtelu. Sosiologian väitöskirja. Kuluttajatutkimuskeskus, ISBN 951-698-084-8.
- Johanna Mäkelä, Päivi Palojoki & Merja Sillanpää (2003) Ruisleivästä pestoon : näkökulmia muuttuvaan ruokakulttuuriin. WSOY, ISBN 951-0-27865-3.
- Sanna Piiroinen, Johanna Mäkelä & Mari Niva (2004) Luottavaiset suomalaiset? : kuluttajien näkemykset ruoan turvallisuudesta. Kuluttajatutkimuskeskus, e-kirja, ISBN 9516981135 (painettu).
- Anna Kirveennummi, Riikka Saarimaa & Johanna Mäkelä (2008) Syödään leväpullia pimeässä : tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ISBN 978-951-564-553-1.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Laakso, Leena: Halpuuttamisesta itse asiaan Kauppalehti, kauppalehti.fi. 16.3.2015. Viitattu 18.12.2017 (lehtiviite verkkoviitteeksi).
- ↑ Uusi dekaani katsoo tulevaan Helsingin yliopisto. 26.10.2017. Viitattu 26.3.2019.
- ↑ , teostiedot via finna.fi kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 17.12.2017. (suomeksi),(englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Isotalus, Päivi: Viikon henkilö: Juhana Vartiainen. Kauppalehti, 18.2.2013, s. 8-10.
- ↑ Ossi Kurki-Suonio: US: Kokoomuksen Juhana Vartiainen laittaisi yritystuet leikkuriin – jakovarasta puhuminen "kuvottaa" Kauppalehti, kauppalehti.fi. 3.8.2017. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Maria Tojkander: ”Yllätyin siitä, kuinka tärkeitä symboliset teot ihmisille ovat”– Onko Juhana Vartiainen feministi vai ei? Seura -lehti. 2.11.2018. Viitattu 16.6.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
