Sotilasansiomitali

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotilasansiomitali on Suomen puolustusvoimain komentajan myöntämä tunnustus puolustusvoimien palveluksessa olevalle henkilölle tai puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle. Heraldikko Gustav von Numersin suunnittelema mitali perustettiin ennen puolustusvoimien 60-vuotisjuhlaa vuoden 1978 alussa voimaan tulleella asetuksella.[1]

Puolustusvoimissa palveleville sotilasansiomitali voidaan myöntää palveluksessa kunnostautumisesta, erityisestä neuvokkuudesta tai aloitteellisuudesta tai pelottomasta toiminnasta vaaratilanteessa. Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle mitali voidaan myöntää puolustusvoimien hyväksi tehdystä poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä.[2]

Kolme millimetriä paksun sotilasansiomitalin läpimitta on 31 millimetriä ja se valmistetaan pronssinvärisestä metallista. Mitalin etupuolella on ristin päällikkeenä Suomen vaakuna ja kääntöpuolella pystyasennossa oleva liekehtivä miekka sekä sitä ympäröivät sanat Puolustusvoimat–Försvarsmakten. Sotilasansiomitalia kannetaan nauhassa kuten kunniamerkkejäkin ja virkapuvussa nauha voi olla nauhalaattana. Mitaliin kuuluvassa 32 millimetrin levyisessa nauhassa on punaisella pohjalla kolme keltaista raitaa Suomen valtiolipun vaakunan värien mukaisesti. Mitalin mukana luovutetaan omistuskirja.[2]

Ensimmäinen sotilasansiomitali luovutettiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle 1978 ja toinen puolustusvoimain komentaja Lauri Sutelalle. Ensimmäinen sotilasansiomitalin varsinainen myöntämispäivä oli 4. kesäkuuta 1978 vietetty puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Silloin niitä jaettiin 205 kappaletta. Kaikkiaan sotilasansiomitali on myönnetty usealle tuhannelle henkilölle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja, s. 68–69. 3. täydennetty painos. Helsinki: Ajatus kirjat, 2003. ISBN 951-9440-23-2.
  2. a b Asetus sotilasansiomitalista, Suomen asetuskokoelma 837/1977. (Wikiaineistossa.)