Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäiväjuhlan päivänä Ensossa 4. kesäkuuta 1944.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä Suomen puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän edeltäjiä ovat olleet Suomen suojeluskuntien Helsingin valloituksen voitonparaati 16. toukokuuta 1918. Helsingin valloittaneet saksalaiset pitivät oman paraatinsa kaksi päivää aikaisemmin, 14. toukokuuta 1918.

Suojeluskuntien paraatin muistoksi Suomen sotaväen lippujuhlan päivää vietettiin 1919–1939. Tasavallan presidentti vahvisti sen viralliseksi juhlapäiväksi 1921. Tasavallan presidentin sijainen, pääministeri Väinö Tanner vastaanotti paraatin 1927 Tannerin vähemmistöhallituksen puheenjohtajana.

Välirauhan aikana vuonna 1940 lakattiin viettämästä Suomen sotaväen lippujuhlan päivää, koska se Suomen sisällissodan voitonparaatin muistopäivänä ei ollut enää talvisodan jälkeen sopivaa. Sen sijaan kehotettiin viettämään piispainkokouksen ehdottamaa kaatuneiden muistopäivää seuraavana sunnuntaina, 19. toukokuuta 1940.

Vuonna 1941 ei vietetty juhlapäivää, mutta 4. kesäkuuta 1942 vietettiin Suomen marsalkan syntymäpäivää, koska sotamarsalkka Mannerheim vietti 75-vuotissyntymäpäiviään ja oli tullut nimetyksi Suomen marsalkaksi.

Vuonna 1944 Suomen marsalkan syntymäpäivänä pidettiin Ensossa paraati.

Vuosina 1945–1951 ei järjestetty juhlia, mutta päivä pysyi virallisena liputuspäivänä. Kun Mannerheim oli kuollut vuonna 1951, järjestettiin ensimmäinen puolustusvoimain lippujuhlan päivä 1952.[1]

Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä.

Paraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimain käyttämä kielekkeinen valtiolippu

Puolustusvoimain lippujuhlan päivään liittyvä ylipäällikön ja komentajan vastaanottama valtakunnallinen sotilasparaati järjestettiin ensimmäistä kertaa 1952 ja paikkakuntana oli maan pääkaupunki Helsinki[2]. Kun Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi tasan viisiä tai kymmeniä vuosia puolisen vuotta myöhemmin vietettävänä itsenäisyyspäivänä, paraati järjestetään aina Helsingissä.

Sotaväen lippujuhlan päivä 1919–1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaväen lippujuhlan päivää alettiin viettää, kun oli kulunut vuosi Suomen suojeluskuntien Helsingin voitonparaatista 16. toukokuuta 1918 Helsingissä. Vuonna 1934 annetulla asetuksella päivä määrättiin myös viralliseksi liputuspäiväksi.[3]

Koska sotaväen lippujuhlan päivä oli voittaneen osapuolen juhlapäivä, pidettiin sattumuksena sitä, kun Suomen sisällissodan hävinneen työväenliikkeen vahva mies, vähemmistöhallituksensa pääministeri Väinö Tanner vastaanotti Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relanderin sijaisena paraatin 16. toukokuuta 1927 vastaan. Sisällissodan aikana Väinö Tanner ei kannattanut sotimista.

Juhlaa lakattiin viettämästä välirauhan aikana talvisodan jälkeen vuonna 1940. Liputuspäivistä vuonna 1934 annettua asetusta ei tällöin kuitenkaan vielä muutettu, joten toukokuun 16. päivä pysyi virallisena liputuspäivänä vuoteen 1942 saakka.

Vuoden 1920 juhlan yhteydessä esiteltiin Renault FT-17 -panssarivaunumalli. Vuonna 1921 tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg vahvisti sotaväen lippujuhlan päivän viralliseksi juhlapäiväksi.

Kaatuneiden muistopäivä 1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaväen lippujuhlan viettäminen lopetettiin välirauhan aikana talvisodan jälkeen ja kehotettiin viettämään piispainkokouksen ehdotuksesta seuraavana sunnuntaina, 19. toukokuuta 1940, kaatuneiden muistopäivää, johon kytkettiin talvisodassa kaatuneiden lisäksi myös Suomen sisällissodassa kaatuneiden muisteleminen riippumatta siitä, kummalla puolella olivat sotineet. Kaatuneiden muistopäivää vietetään edelleen vuosittain toukokuun kolmantena sunnuntaina, ja se on vakiintunut liputuspäivä.

Suomen marsalkan syntymäpäivä 1942–1944 (1949)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler viettämässä yhdessä Carl Gustaf Emil Mannerheimin kanssa tämän 75. syntymäpäivää 4. kesäkuuta 1942. Kuvassa heidän takanaan keskellä on sotamarsalkka Wilhelm Keitel
Ensossa (vuodesta 1947 Svetogorsk) esiteltiin paraatissa Suomen marsalkan syntymäjuhlapäivänä 4. kesäkuuta 1944 mm. saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III. Kuvassa etummaisena on Ps. 531-27

Vuosina 1940 ja 1941 ei vietetty armeijan lippujuhlaa, mutta vuonna 1942 juhlapäivää vietettiin 4. kesäkuuta, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Juuri ennen juhlaa päivä vahvistettiin myös asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.[4]

Syntymäpäiville tuli myös yllättäin Saksan presidentin tehtäviä hoitava Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler. Juhlalounas vietettiin Immolassa rautatielle pysäköidyssä ravintolajunanvaunussa, jossa mukana olivat mm. Tasavallan presidentti Risto Ryti, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, Suomen ammattijärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Eero A. Wuori, kenraaliluutnantti Paavo Talvela ja jalkaväenkenraali Erik Heinrichs [5]

Mannerheimin eläessä juhlapäivää vietettiin viimeisen kerran 4. kesäkuuta 1944, kun sitä juhlittiin Ensossa, joka luovutettiin Moskovan välirauhan sopimuksella 1944 Neuvostoliitolle. Päivä pysyi kuitenkin edelleen virallisena liputuspäivänä.

Suomen marsalkan syntymäpäivä oli nimityksenä käytössä vuoteen 1949 saakka, kunnes se korvattiin 1950 puolustusvoimain lippujuhlan päivällä.[6] Suomen lipun virallisesta käyttämisestä annetuissa asetuksissa kesäkuun 4. päivästä oli kuitenkin vuodesta 1942 lähtien käytetty nimitystä armeijan lippujuhlan päivä[4][7], jota jo vuonna 1934 annetussa asetuksessa oli käytetty toukokuun 16. päivästä.[3]

Vasta Suomen entisen presidentin, Mannerheimin, kuoltua 1951, alettiin hänen syntymäpäivänään, 4.6., viettää puolustusvoimain lippujuhlan päivää uudelleen 1952 alkaen paraatein, jota järjestetään eri paikkakunnilla lukuun ottamatta niitä vuosia, jolloin Suomen itsenäistymisestä on tasavuosikymmeniä tai viisiä vuosia niiden päälle, jolloin paraati järjestetään aina Helsingissä.[8]

Paraatit:

  • 1942: Immola
  • 1943: ?
  • 1944: Enso (1947 Svetogorsk)

Suomen puolustusvoimain lippujuhlan päivä (1950–) 1952–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalenterissa Suomen marsalkan syntymäpäivä, 4. kesäkuuta, on ensimmäisen kerran muutettu puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi 1950. Kuitenkin sitä valtiollisesti paraatilla juhlitaan ensimmäistä kertaa vasta 4. kesäkuuta 1952.

Ensimmäinen sodanjälkeinen puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati järjestettiin Helsingissä. Siihen osallistui Suomen puolustusvoimista ja Suomen rajavaltiolaitoksesta neljäkymmentä osastoa ja paraatiin osallistuneiden lukumäärä käsitti 2 229 henkilöä.[9]

Paraatin vastaanotti Tasavallan presidentti Paasikivi ja paraatijoukkoja johti komentopäällikkö, kenraalimajuri Väinö Oinonen. Paraatisaarnan piti kenttäpiispa Johannes Björklund. Valtioneuvostosta läsnä vieraina olivat pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusministeri Emil Skog. Myös Suomen puolustusvoimien komentaja Aarne Sihvo oli läsnä.[9]

Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa. Kommodori Olavi Jantunen johdossa.

Paraatipaikkakunnat vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 190–191. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010).
  2. Suomen historian pikkujättiläinen, s. 811. WSOY, Helsinki 2003.
  3. a b ”Asetus (178/1934) Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisella lipulla, 1 §, annettu 27. huhtikuuta 1934”, Suomen asetuskokoelma vuodelta 1934, s. 418. Valtioneuvoston kirjapaino, 1934.
  4. a b ”Asetus (458/1942) Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla annetun asetuksen muuttamisesta, annettu 2. kesäkuuta 1942”, Suomen asetuskokoelma vuodelta 1942, s. 1037. Valtioneuvoston kirjapaino, 1942.
  5. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mannerheimin_kiitospuhe_syntymapaivilla_1942_3928.html#media=3935
  6. http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/puolustusvoimain-lippujuhlan-paiva-46
  7. ”Asetus (299/1947) Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla annetun asetuksen muuttamisesta, annettu 18. huhtikuuta 1947”, Suomen asetuskokoelma vuodelta 1947, s. 494. (Tällä asetuksella virallisten liputuspäivien joukkoon lisättiin äitienpäivä; muut liputuspäivät nimineen pysivät ennallaan). Valtioneuvoston kirjapaino, 1947.
  8. http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/puolustusvoimain-lippujuhlan-paiva-46<
  9. a b http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073850958/Veli+Junttilan+Suomi+1952++kolumni+362002Jalleen+paraatimarssia
  10. http://www.savonsanomat.fi/viihde/no-title/1335551 Viitattu 16.12.2014
  11. http://www.savonsanomat.fi/viihde/no-title/1335551 Viitattu 16.12.2014
  12. http://yle.fi/uutiset/puolustusvoimain_lippujuhlaparaati_tulee_nayttavasti_ouluun/8021206
  13. Koskensalo, Timo: Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraati Turussa 2016, Youtube

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]