Päiväkäsky
Päiväkäsky on sotilaallisten yhtymien, joukko-osastojen tai vastaavien yksiköiden komentajan tai päällikön julkaisema kirjallinen käsky tai kirjelmä. Alaisten noudatettavaksi tarkoitettuja päiväkäskyjä julkaistaan määräajoin tai tarpeen vaatiessa. Niissä käsitellään henkilöstöä koskevia asioita, komennuksia, lomia, pysyviä määräyksiä, rangaistuksia sekä hallinnollisia asioita, mutta ei sotatoimia koskevia asioita.
Suomen presidentin antamaa päiväkäskyä nimitetään sotilaskäskyksi. Yhtymän esikuntapäällikön julkaisemia päiväkäskyjä nimitetään esikuntakäskyiksi[1]. Niissä käsitellään esikunnan sisäistä toimintaa.
Ehkä tunnetuin suomalainen päiväkäsky on ylipäällikkö Mannerheimin jatkosodan alussa antama miekantuppipäiväkäsky. Tunnettuja ovat myös Mannerheimin talvisodan päätyttyä 14. maaliskuuta 1940 antama päiväkäsky sekä hänen 10. toukokuuta 1942 kaikille Suomen äideille osoittamansa päiväkäsky, joka asetettiin valtioneuvoston päätöksellä äitienpäivänä 1942 eduskunnan istuntosaliin sekä kaikkiin Suomen silloisiin 645 kirkkoon yleisesti nähtäväksi. Jälkimmäiseen liittyi Vapaudenristi.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1964
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1964
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Osa 7 palsta 25. Otava 1964.
- ↑ Matilainen, Ville: Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä 11.3.2016. Yle Elävä arkisto.
- ↑ Tanttu, Kaisa: Päiväkäskyä voisi myös lukea kirkossa 6.12.2010. Kotimaa.