Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön sisäänkäynti osoitteessa Itäinen Puistotie 14.

Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Kaivopuistossa osoitteessa Itäinen Puistotie 14, jossa se käsittää pääosan korttelista nro 204. Lähetystön tontti on laajuudeltaan 1,2 hehtaaria (kolme eekkeriä)[1].

Suurlähetystö ylläpiti kesäkuuhun 2020 saakka Amerikka-kirjastoa (American Resource Center), joka toimi Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä Kaisaniemen Kaisa-talossa.[2]

Suurlähetystön ja lähetystörakennusten historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1919 ja perusti lähetystön Helsinkiin maaliskuussa 1920.[3] Yhdysvaltain kongressi myönsi määrärahan oman lähetystötalon rakentamiseksi Helsinkiin vuonna 1935, kun kongressiedustaja Frank E. Hook oli puheessaan valittanut, että Helsingin-lähetystö joutui toimimaan häpeällisen vaatimattomissa tiloissa erään osuuskaupan yläkerrassa. Lähetystörakennuksen suunnitteli vuonna 1938 niin sanottu Bristolin arkkitehtiryhmä ja suunnittelua johti yhdysvaltalainen arkkitehti Harrie T. Lindeberg. Rakennus valmistui 1940-luvun vaihteessa.[4] Punatiilisen rakennuksen esikuvana käytettiin 1700-luvulla Yrjöjen ajan tyyliin rakennettua Westoverin kartanoa Virginiassa.[5] Rakennuksen paikalla sijaitsi aiemmin arkkitehti F. W. Mieritzin itselleen 1870-luvulla suunnittelema huvila, jossa toimi viimeksi leskirouva Lindbergin ylläpitämä täysihoitola Riviera.[4]

Amerikansuomalaiselta arkkitehdilta Eero Saariselta tilattiin vuonna 1952 piirustukset lähetystön laajennusta varten. Huippumodernin rakennuksen oli tarkoitus saada vastikään lähelle valmistunut Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystö näyttämään arkkitehtonisesti vanhanaikaiselta, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Saarinen sai sen sijaan suunnitella Yhdysvaltain suurlähetystöt Osloon ja Lontooseen.[5]

Lisääntyneen terrori-iskujen uhan vuoksi suurlähetystön tontti on ympäröity lähes kolme metriä korkealla järeällä teräsbetoniaidalla, joka valmistui vuonna 2003. Aitaan liittyy kaksi porttirakennusta.[6] Vuosina 2011–2014 lähetystön tontille rakennettiin arkkitehtitoimisto Moore–Ruble–Yudellin suunnittelema suuri kaareva uudisrakennus suurlähetystön kansliaa varten. Uudisrakennuksen läntisen julkisivun valkoinen seinäverhoilu on viittaus arkkitehti Alvar Aallon tunnettuihin töihin.[1]

Tontin eteläpäässä on lisäksi Knut Wasastjernan vuonna 1914 suunnittelema asuinkerrostalo.[4] Lähetystö hankki Helsingin pommituksissa vaurioituneen rakennuksen käyttöönsä 1947 ja sitä käytettiin diplomaattien asuntoina.[7] Sen sisätilat uudistettiin 2011–2013 samalla kun rakennus muutettiin suurlähetystön ”innovaatiokeskukseksi” (Innovation Center).[1] Silloisen suurlähettilään Bruce Oreckin aloitteesta innovaatiokeskusrakennuksesta pyrittiin tekemään poikkeuksellisen energiatehokas. Siitä tuli samalla Yhdysvaltain ensimmäinen lähetystörakennus koko maailmassa, joka on kytketty kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoon.[8]

Lähetystön on väitetty kuvaavan järjestelmällisesti lähikaduilla liikkuvia ihmisiä vartiointiyritys G4S:n avulla.[9][10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c U.S. Embassy Helsinki, Finland (englanniksi) Bureau of Overseas Buildings Operations. Viitattu 7.5.2016.
  2. American Resource Center Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö. Viitattu 5.5.2021. (englanniksi, suomeksi)
  3. Yhdysvaltain ja Suomen suhteiden kehitys 1919–1989, s. 58–60 Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö 1999.
  4. a b c Kaija Ollila: Lilja, s. 340–341 teoksessa Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita (Kaija Ollila & Kirsti Toppari). Sanoma, Helsinki 1977.
  5. a b Eeva-Liisa Pelkonen, Donald Albrecht: Eero Saarinen: Shaping the Future, s. 288–290, 292–. Yale University Press 2006. Google Books (englanniksi)
  6. Kari Räisänen: Yhdysvaltain lähetystö sai valmiiksi turva-aitansa Helsingin Sanomat 23.2.2003. Viitattu 25.2.2022.
  7. OpenHouseHelsinki 12.9.2014 Viitattu 8.5.2016.
  8. Katri Merikallio: Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö teki vanhasta toimistotalostaan energiatehokkaan Suomen Kuvalehti 3.3.2013. Viitattu 7.5.2016.
  9. Yhdysvallat kuvaa ja tarkkailee Helsingin kaduilla? Ilta-Sanomat 9.11.2010. Viitattu 7.5.2016.
  10. Supo harvasanainen USA:n lähetystön tietojen keruusta Yle 10.11.2010. Viitattu 7.5.2016.
  11. SDU-yksikkö suorittaa henkilötarkkailutoimia Pohjoismaissa Secmeter.com (Hannu Konttinen), Internet Archive. Viitettu 7.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]