Kaukojäähdytys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaukojäähdytyksen toimintaperiaate.

Kaukojäähdytys, jota kutsutaan myös kaukokylmäksi, tarkoittaa keskitetyssä tuotantolaitoksessa liiketoimintana tuotetun jäähdytetyn veden jakelua putkiston välityksellä useille rakennuksille ilmastoinnin jäähdytykseen. Toimintaperiaate on verrattavissa kaukolämmitykseen sillä poikkeuksella, että kaukojäähdytyksessä asiakkaalta siirretään ylimääräinen lämpö energiayrityksen kaukojäähdytysveteen.[1]

Kaukojäähdytystä voidaan tuottaa absorptiotekniikalla, jäähdytysvesivaraston avulla, lämpöpumpuilla tai vapaana merivesijäähdytyksenä.

Suomessa kaukolämpöyritykset tarjoavat kaukojäähdytystä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa, Lahdessa ja Heinolassa Vierumäellä (Suomen Urheiluopisto). Helsingissä toiminta käynnistyi vuonna 1998, Turussa ja Lahdessa vuonna 2000 sekä Vierumäellä vuonna 2002. [1]

Kaukojäähdytyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukojäähdytys maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukojäähdytystoiminnan voidaan katsoa alkaneen Yhdysvalloissa vuonna 1889, jolloin Coloradossa, Denverissä aloitti toimintansa Automatic Refrigerator Company.[2] Japanissa on 1970-luvulta lähtien ollut merkittävää kaukojäähdytystoimintaa, kansainvälisesti aktiivisimmat kaukojäähdytysmaat ovatkin olleet Japani ja Yhdysvallat. Euroopassa edelläkävijöitä ovat olleet, Suomen lisäksi, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Myös Alankomaihin (Amsterdam), Itävaltaan (Wien) ja Espanjaan (Barcelona) on rakennettu verkostoja.[3] Lähi-itään, etenkin Dubaihin on rakenteilla merkittäviä kaukojäähdytettyjä kohteita, ja maailman suurin kaukojäähdytyksen tuotantolaitos avattiin lokakuussa 2010 Pearlissa, Qatarissa.[4]

Kaukojäähdytys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaukojäähdytystoiminnan ensi askeleet otettiin kesällä 1998, jolloin Helsingin Energia ryhtyi toimittamaan ABB:n Helsingin Pitäjänmäellä sijaitseville kiinteistöille jäähdytysenergiaa.[5] Alkuvaiheessa toimittiin aluekylmäkeskuksen, käytännössä siirrettävien jäähdytyskonttien varassa. Vuonna 2000 Helsingin Energia sai valmiiksi Ruoholahden runkoverkkonsa,[6] Kiinteistö Oy Itämerentorin liittyminen marraskuussa 2000 merkitsi varsinaisen kaukojäähdytystoiminnan alkua Helsingissä.[7]

Kaukojäähdytystoiminta laajentui vuonna 2000 Turkuun, jossa Turku Energian asiakkaana on tällä hetkellämilloin? lähes 50 kiinteistöä. Tulevaisuudessa kaukojäähdytysverkosto laajenee entisestään Turun keskustassa.[8]

Tampereen Sähkölaitos aloitti kaukojäähdytyksen vuonna 2012 Tampereen keskustan alueella.[9] Kaukojäähdytys on herättänyt kiinnostusta myös Jyväskylässä.[10]

Helsingissä kaukojäähdytysverkko on vuoteen 2011 mennessä kasvanut noin 40 kilometrin mittaiseksi jäähdytysliittymien kokonaistehon ylittäessä 100 MW:ia. Kaukojäähdytysverkko laajenee edelleen nopeasti ja uusiin asuin- ja liikekiinteistöalueisiin kuten Kalasatamaan ja Jätkäsaareen kaukojäähdytysverkko on jo rakenteilla.[11] Lähitulevaisuuden liittyjä on myös Skanskan uusi pääkonttori Ruskeasuolla, joka kaukojäähdytyksenkin avulla tulee olemaan yksi harvoista platina-tason LEED-sertifioiduista kiinteistöistä.[12]

Pori Energia aloitti kaukojäähdytystoiminnan Porissa vuonna 2012.[13] Kaukojäähdytysasiakkaita on tällä hetkellä Tiilimäen ja Päärnäisten kaupunginosissa. Kaukojäähdytyksen laajeneminen Porin keskustassa jatkui vuonna 2016. Ensimmäinen asuinkerrostalo liittyi kaukojäähdytyksen piiriin syksyllä 2016 vanhan oluttehtaan alueella sijaitsevassa Karhukorttelissa. Jäähdytyksen käyttö lisääntyi myös Satakunnan keskussairaalan alueella.

Tuotantotavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sörnäisissä Katri Valan puiston alla kallioluolassa on louhittuihin tiloihin rakennettu maailman suurin kaukolämpöä ja -jäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos.
  • Absorptiojäähdytys. Käytetään teollisuuden hukkalämpöä tai voimalaitoksen sähkön tuotannon kanssa yhdessä tuotettava lämpöä, jota kesäaikana ei vähäisen kulutuksen vuoksi voida myydä kaukolämpönä.[14]

Kaukojäähdytyksen tarve ja hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennusten jäähdytystarve johtuu paitsi auringosta myös rakennusten sisäisistä lämmönlähteistä, kuten koneista, tietokoneista ja muista sähkölaitteista. Rakennuksessa voi esiintyä kylminä vuodenaikoina myös jäähdytystarvetta samanaikaisesti lämmitystarpeen kanssa. Kaukojäähdytys voikin olla kaukolämpöyrityksille liiketoimintaa täydentävä palvelu. Kaukojäähdytysenergiaa voidaan toimittaa myös teollisuuden prosessien tai elintarviketeollisuuden valmistus- ja säilytystilojen jäähdyttämiseen.[1]

Kaukojäähdytystä käyttävät rakennukset hyötyvät kaukojäähdytyksestä monin tavoin: jäähdytyskoneiden aiheuttama ilma- ja runkoäänet ja tärinä vältetään ja jäähdytyskoneille varatut tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Myöskään julkisivua rumentavia lauhdutusyksiköitä ei tarvita. Jäähdytyskoneiden huolto ja kunnossapito poistuu, kun energiayhtiö huolehtii kiinteistön puolesta jäähdytysenergian tuotannosta koko sen elinkaaren ajan.[1]

Kaukojäähdytys on luotettava ja elinkaarikustannuksiltaan kilpailukykyinen jäähdytysratkaisu. Esimerkiksi Helen tekee kaukojäähdytyksen 80 prosenttisesti energialla, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Kaukojäähdytystä käyttävät kiinteistöt hyötyvät menetelmästä ennen kaikkea energiansäästön ja päästövähennysten muodossa, mikä tekee kaukojäähdytyksestä kestävän kehityksen mukaisen tavan jäähdyttää rakennuksia.[15][16] Kiinteistökohtaiseen koneelliseen jäähdytysjärjestelmään verrattuna kaukojäähdytys on ekotehokkuudeltaan noin viisinkertaista.[17]

Kaukojäähdytys soveltuu kaikentyyppisille kiinteistöille, kuten toimistoille, liikekiinteistöille, kauppakeskuksille ja asuinkiinteistöiille. Sillä voidaan korvata kiinteistöjen jäähdytykseen perinteisesti käytetty koneellinen jäähdytysjärjestelmä, joka kuluttaa paljon sähköä ja jossa jäähdytysaineena käytetään ympäristölle haitallisia HCFC –yhdisteitä.[18]

Kaukojäähdytyksen hyödyntämiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uspenskin katedraalin alla sijaitsevan tiekonekonesalin kaukojäähdytyslaitteita.

Helsingissä kaukojäähdytystä käytetään ensisijaisesti liikekiinteistöjen jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytettyjä liikekiinteistöjä ovat muun muassa Helsingin keskustan Stockmann,[19] Kampin keskus[20] ja Yle Helsingin Pasilassa[21].

Asuinkiinteistöjä Helsingissä on verkkoon liittyneenä kymmenkunta, muun muassa Katajanokan Luotsi.[22] Vuonna 2010 esitelty, erityisesti pienille toimistokiinteistöille ja asuinkiinteistöille kohdistettu Kaukoviileä–tuote[23] nostanee Helsingin kantakaupungin asuinkiinteistöliittyjiä merkittävästi. Lisäksi kehitteillä on erityisesti kaupan kylmälaitteiden hyötysuhdetta nostava Kaukolauhdutus ja tutkinnan alla on mahdollisesti kaupungin lumikuormaa keventävä Kaukosulatus.[24]

Yksi Turku Energian isoimmista kaukokylmäasiakkaista on Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS.[25] Turun kaukojäähdytetyn Biolaakson kallion sisään on myös suunnitteilla 10 miljoonan euron investointi lumiluolan rakentamiseen.[26]

Kaukojäähdytys on keskeisessä roolissa Helenin konesalikonseptissa, kaukoIT:ssä. Konseptin ideana on jäähdyttää tietokonesalin palvelimet kaukojäähdytyksellä perinteisten runsaasti sähköä vievien jäähdytyslaitteiden sijaan. Kaukojäähdytyksessä palvelimien tuottama lämpö otetaan talteen ja pannaan kiertoon kaukolämpöverkkoon. Yksinkertaistetusti konsepti toimii niin, että kaukojäähdytysputkessa virtaa kylmää vettä, jonka koneet lämmittävät. Ulos tulee lämmintä vettä, jolla voidaan lämmittää vaikka omakotitaloja. Konseptin avulla IT-palveluja tarvitsevat yritykset pystyvät keventämään hiilijalanjälkeään merkittävästi. Ensimmäinen käytössä oleva kohde rakennettiin Uspenskin katedraalin alle yhdessä ICT-palveluyritys Academica Oy:n kanssa.[27][28] Toista kohdetta rakennetaan Suvilahteen ja muun muassa Siemens on jo valinnut tilan energiatehokkaille konesalitoiminnoilleen.[29] Konseptin on palkinnut muun muassa Uptime Instituutti.[30]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kaukojäähdytyksestä Energiateollisuus ry:n sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  2. University of Rochester, District Energy Library: District Cooling. Viitattu 24.2.2011
  3. European Energy Forum/ District Cooling : A Sustainable Response to Europe's Rising Cooling Demands. Viitattu 24.2.2011
  4. World’s largest district cooling plant opens at The Pearl Qatar. Gulf Times 10.11.2010. Viitattu 24.2.2011
  5. Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2004: Ympäristöystävällinen kaukojäähdytys laajenee jatkuvasti. Viitattu 24.2.2011
  6. Kaukojäähdytyksestä Helenin sivuilla. Viitattu 01.2.2016
  7. Helsingin kaupunki ympäristöraportti 2004: Ympäristöystävällinen kaukojäähdytys laajenee jatkuvasti. Viitattu 24.2.2011
  8. Kaukojäähdytyksestä Turku Energian sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  9. Tampereen sähkölaitos
  10. Kaukojäähdytys kiinnostaa Jyväskylässä. Yle 15.7.2010. Viitattu 24.2.2011
  11. Helsinkiä jäähdytetään tällä hetkellä lähes täydellä teholla. Kauppalehti 14.7.2010. Viitattu 24.2.2011
  12. Helsingin kaukolämmöllä 14 000 asiakasta. Talotekniikka 26.1.2011. Viitattu 24.2.2011
  13. Kaukojäähdytystä Porissa
  14. Kaukojäähdytyksen toimintaperiaatteesta Energiateollisuus ry:n sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  15. Euroheat & Power: District Cooling. The sustainable response to Europe’s rising cooling demands. Viitattu 24.2.2011
  16. Kaukokylmää menee Helsingissä jo asuntoihin. Helsingin Sanomat 23.6.2010
  17. Euroheat & Power: District Cooling. The sustainable response to Europe’s rising cooling demands. Viitattu 24.2.2011
  18. Kaukojäähdytyksestä WWF:n sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  19. Helsingin Energia. Vuosikertomus 2008: HelenJäähdytys. Viitattu 24.2.2011
  20. Helsingin Energia. Vuosikertomus 2004: HelenJäähdytys. Viitattu 24.2.2011
  21. Kaukojäähdytys viilentää Ylen. Helen B 2/2010 s. 8-11. Viitattu 24.2.2011
  22. Yhä useampi talo jäähtyy kaukokylmällä. Yle 22.6.2010. Viitattu 24.2.2011
  23. Helsingin Energian kaukojäähdytys-esite. Viitattu 24.2.2011
  24. Helsinki aikoo säilöä lumiröykkiöt kesän viilennykseen. Yle 7.1.2011. Viitattu 24.2.2011
  25. TYKS jäähtyy kaukokylmällä. Valopilkku 20.5.2010
  26. Lunta voisi hyödyntää kaukokylmään. Yle 4.1.2011. Viitattu 24.2.2011
  27. Uspenskin katedraalin alainen it-luola tuottaa pian lämpöä. Vihreä Lanka 25.9.2009. Viitattu 24.2.2011
  28. Katajanokan uusi tietokonesali lämmittää 500 omakotitaloa. Helsingin Sanomat 2.12.2009
  29. Siemens ensimmäisenä Academican ekotehokkaaseen konesaliin. Siemens tiedotteet 17.12.2010. Viitattu 24.2.2011
  30. 2010 Green Enterprise IT Award Winners. Viitattu 24.2.2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]