Tampereen Sähkölaitos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen Sähkölaitos Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1888
Toimitusjohtaja Jussi Laitinen
Kotipaikka Tampere, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala energia-ala
Tuotteet sähkön myynti, energiantuotanto ja -hankinta, kaukolämpötoiminta, kaukojäähdytystoiminta, sähkön jakelu, sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, maakaasun myynti ja jakelu.
Liikevaihto 270 milj. € (2017)
Henkilöstö 364 (2017)
Emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy
Tytäryhtiöt Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy, Tammervoima Oy
Omistaja Tampereen kaupunki
Kotisivu www.sahkolaitos.fi

Tampereen Sähkölaitos Oy on Tampereen kaupungissa toimiva ja kaupungin omistama energiayhtiö. Tampereen Sähkölaitos tuottaa ja myy sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä yksityis- ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Sen pääkonttori sijaitsee Ratinan kaupunginosassa Tampereen keskustan tuntumassa.

Pääosa sähköstä ja kaukolämmöstä tuotetaan Naistenlahden ja Lielahden voimalaitoksilla yhteistuotantona, mutta yhä suurempi osa kaukolämmöstä tuotetaan erillistuotantona ympäri kaupunkia sijoittuvissa lämpölaitoksissa. Keväällä 2013 Tampereen Sarankulmassa otettiin käyttöön pellettilaitos, joka oli valmistuessaan Suomen suurin [1]. Vuonna 2017 otettiin käyttöön Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos, jossa tuotetaan jäähdytystä Näsijärven syvänteiden kylmyyden avulla. Laitos on Suomen ja Euroopan suurin järvijäähdytyslaitos. Kaukojäähdytyksen liiketoiminta aloitettiin jo 2015, mutta aluksi jäähdytys tuotettiin siirrettävillä konteilla. Kesällä 2018 rakennettiin Tarasteelle aurinkopuisto, josta voi vuokrata oman nimikkopaneelin.

Tampereen sähkölaitos -konserniin kuuluu emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy:n lisäksi Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy sekä Tammervoima Oy, jonka toinen omistaja on Pirkanmaan Jätehuolto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torstaina, marraskuun 15. päivän iltana 1888 Tampereen kaupungin oma sähkölaitos ensi kertaa valaisi kaupunkia. Tällöin myös maan ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa[2]. Se toimi vuosina 1888-2008 Tampereen kaupungin omistamana energialiikelaitoksena.

1.1.2009 Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin.

Tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminnan tunnuslukujalähde? 2015 2016 2017
Kaukolämmön tuotanto 2 059 GWh 2 251 GWh 2226 GWh
Sähkön siirto 1 857 GWh 1 895 GWh 1910 GWh
Sähkön tuotanto 898 GWh 692 GWh 653 GWh
Sähkön siirtoasiakkaat 144 052 146 500 149 824
Kaukolämmön asiakkaat 5 469 5 557 5621
Talouden tunnuslukujalähde? 2015 2016 2017
Liikevaihto 271 milj. € 274 milj. e 270 milj. e
Liiketulos 21 milj. € 43 milj. e 49 milj. e
Liiketulos-% 7,7 15,7 18,1
Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,6 9,2 10,2
Omavaraisuusaste-% 19,1 24,5 27,3
Investoinnit 94 milj. € 38 milj. e 70 milj. e

Voimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naistenlahden voimalaitos

Naistenlahti 1 [3]

  • valmistumisvuosi 1971, pääpolttoaine öljy
  • polttoainemuutos 1982, pääpolttoaine jyrsinturve
  • modernisointi 2000 kombilaitos, pääpolttoaine maakaasu
  • sähköteho 129 MW
  • lämpöteho 144 MW

Naistenlahti 2 [3]

  • valmistumisvuosi 1977, pääpolttoaine jyrsinturve
  • modernisointi 1998, polttoaineet; turve, puu, kaasu ja öljy
  • sähköteho 60 MW
  • lämpöteho 120 MW

Lielahden voimalaitoslähde?

  • tuotantokäyttöön 1.11.1988
  • pääpolttoaineena maakaasu ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy
  • maakaasu on pääasiassa metaania, joka ei sisällä rikkiä tai muita epäpuhtauksia
  • peruskuormateholla typen oksideja syntyy alle 60 mg NO2/MJ eli noin 200 - 300 t/v
  • tuhkaa, rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä ei tuotannossa synny
  • 100 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta melu on alle 45 desibeliä
  • tuotantoprosessissa kahden maakaasukäyttöisen kaasuturbiinin pakokaasuilla kehitetään lämmön talteenottokattiloissa höyryä höyryturbiinin sähkön ja kaukolämmön tuottamiseksi
  • sähkön ja lämmön yhteistuotanto nostaa polttoaineen hyötysuhteen 40 - 50 %:sta jopa 90 %:iin
  • sähköteho 147 MW
  • lämpöteho 160 MW

Tarastenjärven jätteenpolttolaitos [4]

  • valmistumisvuosi 2016
  • pääpolttoaineena yhdyskuntajäte
  • kuluttaa vuodessa noin 150 000 tonnia jätettä Pirkanmaan ja Jyväskylän alueelta
  • sähköteho 11,4 MW
  • lämpöteho 34 MW

Tammerkosken keskiputouksen vesivoimalaitos [3]

  • Satakunnankatu 13
  • Teho: 8,7 MW

Tampellan vesivoimalaitos [3]

  • Alaverstaanraitti 1
  • Teho: 3,3 MW

Finlaysonin vesivoimalaitos [3]

  • Kanavanraitti 12
  • Teho: 4,4 MW

Voimalaitosten lisäksi Tampereen Sähkölaitoksella on noin 10 lämpölaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä. [3]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olavi Anttila: Valoa, voimaa, vaurautta. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historia 1888-1988 (1993)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sarankulman pellettilämpökeskus vihittiin käyttöön 12.4.2013. Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 23.6.2017.
  2. Historia, Tampereen Sähkölaitos
  3. a b c d e f Voimalaitokset Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 23.6.2017.
  4. Tammervoiman hyötyvoimalaitos etenee rakentamisvaiheeseen 15.8.2013. Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 4.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.