P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1973 lähtien kauno- tai tietokirjalle, joka on tehty ”P. E. Svinhufvudin hengessä”. Palkinto sisältää mitalin ja kunniakirjan sekä rahapalkinnon, joka vuonna 2009 oli 2 000 euroa.

Palkinnon saajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1973 kirjailija Laila Hietamies, Lehmusten kaupunki
  • 1974 kirjailija Jukka L. Mäkelä, Teräsvyöry Kannaksella
  • 1975 eversti Wolf H. Halsti, Muistelmat
  • 1976 kirjailija Lassi Nummi
  • 1978 kustannustoimittaja, kirjailija Aili Palmén, Ystäväni, miehet, naiset : muistelmia
  • 1979 professori, toimittaja Ilmari Turja, Jääkäri Ståhl - näytelmä
  • 1980 sotakirjailija, urheiluvaikuttaja Erkki Palolampi
  • 1981 fil.maisteri Veli Virkkunen Leningradin portilla Aarne Blickin, Adolf Ehrnroothin ja Maksim Litvinovin aikaan ja toimittaja, tietokirjailija Sakari Virkkunen, Svinhufvud. Kansallinen presidentti
  • 1982 kirjailija Antti Tuuri, Pohjanmaa
  • 1983 kirjailija, teatteriohjaaja Arvi Kivimaa, Unessa ja elämässä
  • 1984 eversti Matti Lukkari, Asekätkentä
  • 1985 kirjailija Katri Veltheim, Kävelyllä Viipurissa
  • 1986 professori Seppo Zetterberg, Viisi laukausta senaatissa – Eugen Schaumanin elämä ja teko
  • 1987 runoilija Aale Tynni, Vuodenajat
  • 1988 kirjailija Niilo Lappalainen, Viipurinlahti kesällä 1944
  • 1989 eversti Sampo Ahto, Talvisodan henki – Mielialoja Suomessa talvella 1939–1940
  • 1990 professori Aimo Turunen, Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa
  • 1991 tohtori Timo Vihavainen, Kansakunta rähmällään: Suomettumisen lyhyt historia
  • 1992 eversti Pertti Kilkki, Ratsuväki Suomen sodissa 1939–1944 – osa: Talvisota ja sotien välinen aika ja tohtori Jukka Tarkka, Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 1–4. Päätoimittaja Jukka Tarkka
  • 1993 maisteri Maija-Liisa Bäckström, Fanni Luukkonen - lottajohtaja
  • 1996 päätoimittaja Mauri Soikkanen, P. E. Svinhufvud – Tarkkakätinen ampuja
  • 1997 kirjailija Hilkka Vitikka, Ellen Svinhufvud
  • 1998 dosentti Mikko Uola, ”Seinää vasten vain!” – poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–18
  • 1999 professori Tuomo Polvinen, J. K. Paasikivi – valtiomiehen elämäntyö
  • 2000 dosentti Jari Leskinen, Veljien valtiosalaisuus – Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1918–1940
  • 2001 tohtori J. E. O. Screen, Mannerheim
  • 2002 professori Ohto Manninen, Stalinin kiusa – Himmlerin täi: Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä
  • 2003 kirjailija, kirjallisuustoimittaja Satu Koskimies, Te näitte mun soittoni riemun. Ulla Katajavuoren elämä
  • 2004 fil.tri Annika Latva-Äijö, Lotta Svärdin synty
  • 2005 fil.tri, dosentti Marko Paavilainen, Kun pääomilla oli mieli ja kieli
  • 2006 fil.tri Keijo K. Kulha, Jutikkala - tinkimätön akateemikko
  • 2007 professori Esko Salminen, Päättymätön sota. Sisällissota julkisessa sanassa 1917–2007
  • 2008 professori Panu Rajala, Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset
  • 2009 professori Jouko Leikola, Eino Suolahti – Isänmaan lääkäri
  • 2010 dosentti Teemu Keskisarja, Vihreän kullan kirous – G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit
  • 2011 kirjailija Johanna Sinisalo, Enkelten verta sekä dosentti Hannu Rautkallio ja fil.tri Lasse Lehtinen, Väinö Tanner – unohdetut päiväkirjat 1943–44
  • 2012 dosentti Pasi Tuunainen, Marttinen – Kahden armeijan soturi
  • 2013 dosentti Mikko-Olavi Seppälä ja Riitta Seppälä, Aale Tynni - Hymyily, kyynel, laulu
  • 2014 professori Seikko Eskola, Demokratia diktaattorien varjossa (Atena) ja dosentti Tellervo Krogerus, Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914–1998. (Siltala)
  • 2015 fil. tohtori Vesa Määttä, K. L. Oesch. Ylivoimaa vastassa, Gummerus, 2015

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]