Johanna Sinisalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johanna Sinisalo
Johanna Sinisalo lokakuussa 2008.
Johanna Sinisalo lokakuussa 2008.
Syntynyt 22. kesäkuuta 1958 (ikä 59)
Sodankylä
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Esikoisteos Ennen päivänlaskua ei voi (2000)
Tunnustukset Finlandia-palkinto
James Tiptree Jr. -palkinto
Atorox-palkinto
Prometheus-palkinto
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aila Johanna Sinisalo (s. 22. kesäkuuta 1958 Sodankylä) on suomalainen kirjailija ja käsikirjoittaja.[1] Hän teki läpimurtonsa esikoisromaanillaan Ennen päivänlaskua ei voi (2000), joka sai ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkinnon. Vuonna 2004 teos sai myös tieteis- ja fantasiakirjallisuuden James Tiptree Jr. -palkinnon. Sinisalo on saanut Suomen parhaasta tieteis- tai fantasianovellista myönnettävän Atorox-palkinnon seitsemän kertaa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinisalo on opiskellut muun muassa kirjallisuustiedettä ja teatterintutkimusta Tampereen yliopistossa. Valmistuttuaan humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1986[2] hän työskenteli toistakymmentä vuotta mainosalalla ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1997.

Sinisalolta on ilmestynyt yli 40 novellia eri julkaisuissa. Hänen esikoisromaaninsa Ennen päivänlaskua ei voi on käännetty 14 kielelle, muun muassa ruotsiksi, ranskaksi, latviaksi, japaniksi, tšekiksi ja englanniksi,[3] ja hän osallistuu läheisesti teostensa kääntämisprosessiin.[4] Vuonna 2005 brittiläinen Dedalus-kustantamo julkaisi Sinisalon toimittaman suomalaisen fantasiakirjallisuuden antologian.

Sinisalo on tehnyt sarjakuvakäsikirjoituksia sekä radio- ja televisiokäsikirjoituksia (muun muassa sarjaan Sydänjää). Energia Productionsin tuottama elokuva Iron Sky (2012) pohjautuu Sinisalon alkuperäistekstiin.[5]

Sinisalo on harrastanut toistakymmentä vuotta vuoristovaelluksia. Hänen pisin vaelluksensa on Genevenjärveltä Nizzaan, noin 660 kilometriä. Hän on myös kirjoittanut aiheesta novellin "Grande Randonnée", joka ilmestyi kokoelmassa Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita.[6]

Sinisalon puoliso on graafikko Hannu Mänttäri.[7]

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johanna Sinisalo Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa 14.1.2009

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Kilometripylväät" ja "Jäinen kaupunki", Vuosirengas 74, 1974
  • "Tarina kuolleesta metsästä", Jäinen vaeltaja, 1986
  • "Suklaalaput", Atoroxin perilliset, 1988
  • "Illan tähti yksinäinen", Illan tähti yksinäinen, 1991
  • ”Luolassa”. Teoksessa Verkon silmässä: Tarinoita internetin maailmasta, 2005.
  • Kätketyt. Julkaistu ensimmäisen kerran Me Naisissa 2006. Radiant Words, 2006. ISBN 952-99774-0-9.

Sinisalon Planeetta-novellisarja vuosilta 1988–2000 käy yksi kerrallaan läpi aurinkokuntamme eri kiertotähdet.

  • ”Yövesi.” Teoksessa Atoroxin perilliset. Ursa, 1988 (Uranus)
  • ”Punatähti.” Aikakone 1/1990 (Mars)
  • ”Jälkeen syntiinlankeemuksen.” Aikakone 1/1991 (Venus)
  • ”Kharonin lautta.” Aikakone 1/1992 (Pluto)
  • ”Sydän kultaa.” Aikakone 1/1993 (Merkurius)
  • ”Spotlight.” Aikakone 3/1995 (Jupiter)
  • ”Pitkän valkoisen pilven maa.” Tähtivaeltaja 4/1998 (Saturnus)
  • ”Lentävä hollantilainen.” Portti 1/2000 (Neptunus)

Toimitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinisalo on ollut mukana monien kotimaisten televisiosarjojen käsikirjoittajaryhmissä.

Sarjakuvakäsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uusi Nainen -lehdessä ilmestynyt sarjakuva Tiskivuoro, piirtäjä Hannu Mänttäri
  • Muumi-aiheisia novelli- ja strippisarjakuvakäsikirjoituksia Semicille ja ToTo-tuotannolle, eri piirtäjiä
  • Oma Ystävä -lehdessä sarja Pikku eläinpuoti, piirtäjä Hannu Mänttäri
  • Trendi-lehdessä sarja Kimppakämppä, piirtäjänä Johanna Rojola
  • Tieteis- ja fantasia-aiheisia sarjakuvia tieteis- ja sarjakuvaharrastuslehdissä alkaen vuodesta 1982, eri piirtäjiä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Johanna Sinisalo.
  1. Sinisalo, Johanna Kirjasampo.fi. Viitattu 28.10.2014.
  2. Kuka kukin on 2003, s. 945–946. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
  3. Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokanta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.12.2015.
  4. Ponto, Martta: Johanna Sinisalo kirjailijan ja kääntäjän yhteistyöstä. Kääntäjä-Översättaren, 2017, nro 3, s. 9–10.
  5. Johanna Sinisalo Elonetissä
  6. Aamulehti Valo 20.10.2006
  7. Johanna Sinisalo (doc) Energia Productions. Viitattu 28.12.2015.
  8. Ehdokkaita ja palkittuja (ks. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto) Pirkanmaan kirjastot. Viitattu 28.12.2015.
  9. Karppanen, Pasi: Kosmoskynä-palkinto Johanna Sinisalolle Kosmoskynä 3/2001. Viitattu 28.12.2015.
  10. James Tiptree, Jr. Literary Award James Tiptree Jr. Literary Council. Viitattu 4.11.2016. (englanniksi)
  11. Johanna Sinisalo Teos. Viitattu 28.12.2015.
  12. Sinisalo sekä Rautkallio ja Lehtinen saivat Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinnot Yle Uutiset. 15.12.2011. Viitattu 4.11.2016.
  13. "Tieteis- ja fantasiakirjallisuuden Worldconin saaminen Suomeen on lätkän MM-kultaa suurempi saavutus" Yle. Viitattu 9.8.2017.
  14. Title: The Core of the Sun Internet Speculative Fiction Database. Viitattu 14.10.2017.
  15. Prometheus Awards Viitattu 14.10.2017.
  16. Tv-sarjassa kurkistetaan tulevaisuuden arkeen Valomerkki.fi/Kirkko ja kaupunki. 14.10.2008. Viitattu 4.11.2016.