Arvi Kivimaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arvi Kivimaa, Yrjö Ollilan maalaama muotokuva vuodelta 1930.
Arvi Kivimaa (vas.) ja Kari Suomalainen tekemässä sopimusta huvinäytelmän Hirttämätön lurjus esittämisestä vuonna 1965.

Kaarlo Arvi Kivimaa, kirjailijanimeltään Heikki Taura (6. syyskuuta 1904 Hartola18. huhtikuuta 1984 Helsinki), oli suomalainen kirjailija, runoilija ja teatteriohjaaja.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivimaa pääsi ylioppilaaksi Heinolan yhteiskoulusta ja hän opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa, kunnes siirtyi Uuden Suomen toimitusharjoittelijaksi. Kivimaa oli lehden toimittajana vuodet 1922–1932.[1] Myöhemmin Kivimaa toimi Greifswaldin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin lehtorina 1932–1934, Tampereen teatterin johtajana 1937–1940, Helsingin kansanteatterin johtajana 1940–1949 sekä Suomen Kansallisteatterin apulaisjohtajana 1949–1950 ja pääjohtajana 1950–1974.[2] Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN:in puheenjohtaja hän oli vuosina 1936–1937.[3]

Kivimaa kirjoitti kaikkiaan noin 50 teosta, joihin kuului runokokoelmia, romaaneja, näytelmiä, matkakirjoja ja muistelmia. Vuonna 1942 ilmestynyt Eurooppalainen veljeskunta käännettiin pari vuotta myöhemmin myös saksaksi nimellä Europaeische Dichterreise durch Deutschland. Teoksessa Kivimaa muun muassa ylistää kansallissosialismin vaikutusta Saksan kulttuurielämään.[4]

Hänen aloitteestaan vietetään Maailman teatteripäivää. Kivimaa sai professorin arvonimen vuonna 1958.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Epäjumala. Otava 1930.
  • Odottamaton lentomatka: Seikkailukertomus neuvokkaista pojista, rohkeasta lentäjästä ja Suomenlahden salakuljettajista. Poikien seikkailukirjasto 46. Otava 1934. (Nimimerkillä Heikki Taura.)
  • Saari tuulten sylissä: Romaani. Otava 1938.
  • Viheriöivä risti: Romaani. Otava 1939.
  • Purppuralaahus. Otava 1948.

Runot, novellit ja esseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maan ja auringon lapset: Kertomuksia. Otava 1925.
  • Palava laiva: Runoja. Otava 1925.
  • Tyttö puhuu Vapahtajalle ynnä muita novelleja. Otava 1926.
  • Laulu uneksijoille: Runoja. Otava 1928.
  • Katu nousee taivaaseen: Novelleja. Otava 1931.
  • Hetki ikuisen edessä: Runoja. Otava 1932.
  • Nuorukainen: Runoja. Otava 1933.
  • Kaiho ja elämä. Otava 1935.
  • Vuorille ja muita runoja. Otava 1937.
  • Lumikevät ja muita runoja. Otava 1942.
  • Omenapuu lumessa: Runoja. Otava 1944.
  • Puolipäivä: Runoja. Otava 1946.
  • Airut: Valittuja runoja. 1947.
  • Vaskikäärme: Uusia runoja. Otava 1948.
  • Arvi Kivimaan kauneimmat runot. Otava 1958.
  • Passacaglia: Runoja. Otava 1950.
  • Pimeän silmä: Runoja. Otava 1951.
  • Näyttämön lumous: Esseitä. Otava 1952.
  • Sydämen levottomuus. Runosi kerma. Otava 1954.
  • Kerran Firenzessä: Runoja. Otava 1955.
  • Sormus. Kolme runosikermää ja huomenlaulu. Otava 1959.
  • Samothraken Nike: Runoja. Otava 1964.
  • Prokonsuli ja keisari. Neljä runosarjaa. Otava 1969.
  • Kasvoja valohämystä. Otava 1974.
  • Suomalainen requiem ja välirunoja ihmisen kohtalosta. Otava 1975.
  • Ihmisen urheus: Kolmas sarja kasvoja valohämystä ja taustaksi seitsemän esseetä. Otava 1978.

Näytelmät ja kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vangit, 1925–1926.
  • Rakas elämä: Kaksi näytelmää. Otava 1927.
  • Hohtavat siivet, 1930.
  • T. S. V.: Kolminäytöksinen komedia nuorista ihmisistä. Otava 1931.
  • Siniset vaatteet. Gummerus 1934.
  • Muukalainen: Kuunnelma. 1937.
  • Paula Seijes. Otava 1945.
  • Syntymäpäivä. Otava 1955.
  • Vieraassa talossa. Otava 1956.

Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsinki, Parisi, Moskova: Teatteria, kirjoja, kirjailijoita. Otava 1929
  • Laulujen virta: Saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta. WSOY 1936
  • Teatterivaeltaja: Kirjoista, kirjailijoista ja näyttämön taiteesta. WSOY 1937
  • Eurooppalainen veljeskunta: Runoilijamatka halki Saksan. Otava 1942
  • Valon ja pimeyden manner: Eräiden vaellusten tilinpäätös. Otava 1943
  • Kreikkaan 1956. Otava 1957
  • Manhattan: Amerikassa 1958. Otava 1959
  • Teatterin humanismi: Avajaispuheita 1950–1971. Aineiston koonnut Ritva Heikkilä. Otava 1972

Osallistuminen antologioihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkisto: Arvi Kivimaan kokoelman johdanto.
  2. Tiitta, Allan: Mitä Missä Milloin Hakemisto 1951–90, s. 7. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1990.
  3. Suomen Penin historiaa.
  4. Rotuhygieniaa ja arjalaista estetiikkaa Kansan Uutiset Verkkolehti. 14.5.2015. Viitattu 28.5.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nieminen, Reetta: Arvi Kivimaa: Kirjailija ja teatterimies. Diss. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C: Scripta lingua Fennica edita, 22. Turku: Turun yliopisto, 1978. ISSN 0082-6995. ISBN 951-641-537-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.