Hannu Rautkallio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hannu Rautkallio Helsingin kirjamessuilla 2012.

Hannu Ilmari Rautkallio (s. 31. toukokuuta 1944 Turku) on suomalainen dosentti, historiantutkija ja kirjailija. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori (1977). Hän on tutkinut muun muassa sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, Kekkosen idänpolitiikkaa ja juutalaisten jatkosodan aikaisia luovutuksia. Rautkallio on toiminut vapaana poliittisen historian tutkijana vuodesta 1986 ja poliittisen historian dosenttina Tampereen yliopistossa vuodesta 1989.

Hänen isänsä on Paavo Kallio, myöhemmin Paavo Rautkallio, Itä-Karjalan miehityshallinnon Petroskoin keskitysleirin numero viisi komendantti ja myöhempi Kokoomuksen kansanedustaja.[1][2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kommunismi latinalaisessa Amerikassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen valossa. Helsingin yliopisto, 1969.
  • Suomen nimismiesyhdistys 1921–1971. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1971.
  • Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä: Saksan sodanpäämäärät Suomessa 1917–1918. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-008-492-1.
  • & Häikiö, Martti: Mahdollisuuksien aika 1978–1984. Espoo: Weilin+Göös, 1978. ISBN 951-351-726-8.
  • Suomen suunta 1945–1948. Espoo: Weilin+Göös, 1979. ISBN 951-352-012-9.
  • Sotasyyllisyysnäytelmä: Valvontakomission salaiset asiakirjat puhuvat. Espoo: Weilin+Göös, 1981. ISBN 951-352-520-1.
  • Ne kahdeksan ja Suomen omatunto. Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset. Espoo: Weilin+Göös, 1985. ISBN 951-353-229-1.
  • Finland and the holocaust: the rescue of Finland’s Jews. Holocaust Library, New York 1987
  • Suomen juutalaisten aseveljeys. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-308-995-9.
  • Paasikivi vai Kekkonen: Suomi lännestä nähtynä 1945–1956. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-309-314-X.
  • Talvisodan Erkko ja amerikkalaiset yhteydet. Helsinki: Art House, 1990. ISBN 951-884-081-4.
  • Kekkonen ja Moskova: Suomi lännestä nähtynä 1956–1962. Helsinki: Tammi, 1991. ISBN 951-309-650-5.
  • Kekkoshistorian tulkinnoista ja ongelmista. Turku: Turun korkeakoulujen yhteiskunnallistaloudellinen tutkimusyhdistys r.y., 1992.
  • Novosibirskin lavastus: Noottikriisi 1961. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-023-5.
  • & Tšernous, V. N.: NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955–1968. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-113-4.
  • Neuvostovallan asialla: NKP:n vaikutus Suomessa 1960-luvulla. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-310-257-2.
  • & Rajala, PanuPetturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-019-806-4.
  • Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-019-970-2.
  • Laboratorio Suomi: Kekkonen ja KGB 1944–62. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-021-442-6.
  • Agenda Suomi: Kekkonen, SDP, NKP 1956–66. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-023-740-X.
  • & Hyvärinen, PekkaSuomen mies: Urho Kekkosen elämä. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-025-076-7.
  • Prozumenštšikov, Mihail & Rautkallio, Hannu & Tomilina, Natalia G.: NKP ja Suomi 1953–1962. Tampere: Tampere University Press, 2001. ISBN 951-445-202-X.
  • Kansakunnan syyllisyys talvisotaan 1939–1940. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-027-203-5.
  • Holokaustilta pelastetut. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-029-602-3.
  • & Lehtinen, LasseKansakunnan sijaiskärsijät: Sotasyyllisyys uudelleen arvioituna. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-030-797-1.
  • Moskovan päiväkirja 1989–1993: Heijastuksia 2000-luvulle. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-3-14155-4.
  • Tapaus Raoul Wallenberg: Kertomus vaikenemisesta, syyllisyydestä ja hyväksikäytöstä. Kirkkonummi: Paasilinna, 2009. ISBN 978-952-5856-00-2.
  • Alistumisen vuodet 1954–1961: Suomettuminen vai lännettyminen?. Espoo: Paasilinna, 2010. ISBN 978-952-5856-08-8.
  • Mannerheim vai Stalin: Yhdysvallat ja Suomen selviytyminen 1939–1944. Helsingissä: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27394-3.
  • Idässä kiinni, länteen kallellaan: USA ja Suomi 1944–1958. Helsinki: Docendo, 2015. ISBN 978-952-291-157-5.

Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bäckman, Johan: ”Dosentin jatkosota”, Pronssisoturi: Viron patsaskiistan tausta ja sisältö, s. 186–187. Tallinna: Tarbeinfo, 2008. ISBN 978-9985-9721-7-5.
  2. Leppänen, Veli-Pekka: Isä, poika ja paha henki Helsingin Sanomat. 28.2.2008. Viitattu 4.12.2013.
  3. Sinisalo sekä Rautkallio ja Lehtinen saivat Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinnot Yle Uutiset. 15.12.2011. Viitattu 4.12.2013.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.