Apu (lehti)
Apu | |
---|---|
![]() |
|
Lehtityyppi | Aikakauslehti |
Kustantaja | A-lehdet |
Julkaisija | A-lehdet |
Levikki | 168 780 (LT 2010) |
Perustettu | 1933 |
Päätoimittaja | Marja Aarnipuro 28.11.2011 alkaen |
Kotikunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | A4 |
Ilmestymistiheys | torstaisin |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu |
Apu on vuonna 1933 perustettu, viikoittain ilmestyvä A-lehtien perhe- ja yleisaikakauslehti. Sen päätoimittaja on Marja Aarnipuro 28. marraskuuta 2011 alkaen[1]. Se oli syyskuussa 2017 julkistetun Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan lukijamäärältään Suomen suurin viikkolehti.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Apu perustettiin lamavuonna 1933 työttömien avustamiseksi. Lehden perustivat Aune ja Yrjö Lyytikäinen. Ensimmäinen numero ilmestyi 19. helmikuuta 1933 ja myytiin loppuun saman päivän aikana. Lehden myyjinä oli vain työttömiä.[3]
Lehden levikki on 168 780 (2010)[4], levikin lasku on ollut jyrkkä, sillä vielä vuonna 2001 levikki oli noin 255 000. Levikin ja lukijamäärän kehitys on ollut lähes identtinen toisen perhelehden Seuran kanssa jo vuosikymmeniä. Vuonna 1970 Avulla oli 1,45 miljoonaa lukijaa, Seuralla 1,21 miljoonaa; vuonna 1993 Seura oli suurempi 1,24 miljoonalla lukijalla Avun 1,14 miljoonaa vastaan.[5]
Apu tunnetaan muun muassa kolumneistaan, Nitrodisko-kaskupalstastaan, ristikoista ja jokaviikkoisesta Missä Jallu luuraa? -lukijakilpailusta.
Apu-tuoteperheen muut lehdet ovat Apu Terveys, Apu Matka, ApuRistikot ja ApuKrypto.[6]
Lokakuussa 2020 A-lehtien yt-neuvotteluissa ilmoitettiin että kaikkien Apu-lehden vakituisten toimittajien työsuhteet päättyvät. Joko heidät irtisanotaan tai he joutuvat itse irtisanoutumaan. Heille tarjotaan irtisanoutumispakettia, jossa saisivat kertakorvauksen siitä. Toimitustyö tullaan ulkoistamaan.[7]
Apu-lehden päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yrjö Lyytikäinen 1933–1956
- Aune Lyytikäinen 1956–1958
- Matti Lyytikäinen 1958–1962
- Pauli Myllymäki 1962–1965
- Olli Lyytikäinen 1965–1967
- Tuomo Keko 1967–1969
- Eero Sauri 1969–1975
- Hannu Parpola 1975–1978[8]
- Jukka Miettinen 1978–1983[9]
- Veli-Antti Savolainen 1983–1985
- Matti Saari 1985–1989
- Jorma K. Virtanen 1989–1995
- Markku Veijalainen 1995–1999
- Matti Saari 1999–2011
- Marja Aarnipuro 2011–
Toimittajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ritva-Liisa ”Ippa” Relander, toimituspäällikkö, Avussa 1949–1995[10]
- Veikko Ennala (1950–1960-luku)
- Matti Jämsä (1953–?)
- Arto Paasilinna (1968–1970)
- Kaarina Helakisa (1969–1972)
- Heikki Hietamies (1979–)
- Juha Numminen (erikoistoimittaja 1984–1988, toimittaja 1998–2003)
- Juha Itkonen
- Markku Rautonen
- Eve Hietamies
Kolumnisteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heidi Hautala
- Paavo Lipponen – satraappi-kohu Avun kolumnista keväällä 2004
- Arto Paasilinna (1975–1988)
- Yrjö Rautio
- Ilmari Turja
- Juha Väätäinen (1970-luku)
- Aarno Laitinen Pakinoitsija Tämä hetki (viimeinen sivu lehdessä nimim. Naisten saunassa)
- Jarmo Mäkelä
- Vexi Salmi
- Klaus W. Karlsson, pitkäaikainen lääkärin neuvontapalstan pitäjä[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Marja Aarnipuro Avun päätoimittajaksi, viitattu 9.11.2011
- ↑ Apu on Suomen suurin viikkolehti! Apu. Viitattu 5.11.2017.
- ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
- ↑ Levikintarkastus Oy: Levikkitilastot
- ↑ Erämetsä, Harri: ”Joukkoviestimien käyttö”, Joukkoviestintä Suomessa, s. 30. Nordenstreng, Kaarle & Wiio, Osmo A. (toim.). Weilin + Göös, 1994. ISBN 951-35-5899-1.
- ↑ A-lehdet lanseeraa ensi vuonna Suur-Avun Print&Media. 1.12.2016. Viitattu 18.3.2017.
- ↑ MTV:n tiedot: Kaikille Apu-lehden vakituisille toimittajille potkut yt-neuvotteluissa www.iltalehti.fi. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Sanan voimalla, Apu-lehden 50-vuotisjuhlajulkaisu mainostajille, Helsinki: A-lehdet Oy, 1982, ISBN 951-99425-4-8, s. 11.
- ↑ Jukka Miettinen, LinkedIn. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ Avun vanhin toimittaja Ritva-Liisa Relander eläkkeelle : Ipan pitkä kesä, Apu 39/1995.
- ↑ Niemi, Päivi: Kuolleita: Psykiatrian erikoislääkäri Klaus W. Karlsson Helsingin Sanomat. 15.3.1992. Viitattu 17.11.2020.