Tuomas Kyrö
Tuomas Tapani Kyrö[1] (s. 4. kesäkuuta 1974 Helsinki)[2] on suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja, tv-panelisti, kolumnisti ja sarjakuvapiirtäjä.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomas Kyrön esikoisteos Nahkatakki julkaistiin vuonna 2001. Kyrö on palkittu Kalevi Jäntin palkinnolla (2005), Nuori Aleksis -palkinnolla (2006) ja Kiitos kirjasta -mitalilla (2011).[3] Vuonna 2012 hän sai Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -kunnianosoituksen.[4] Kyrön teos Liitto oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2005.[3] Suomen Urheilumuseosäätiö valitsi Urheilukirjan Vuoden urheilukirjaksi 2011 ja myös teos 700 grammaa oli ehdolla urheilukirjapalkinnon saajaksi vuonna 2009.[3] Vuonna 2011 ilmestyneen Kerjäläinen ja jänis käännösoikeudet on myyty 10 maahan. [5]
Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.[6]
Vuonna 2010 ilmestyi Kyrön teos Mielensäpahoittaja, joka pohjautuu Antti Litjan esittämään Yle Radio Suomen lyhytkuunnelmasarjaan.[7] Douglas Robinson on kääntänyt teoksen englanniksi nimellä Griped, ja ote “Extracts from Griped” on hyväksytty teokseen Best European Fiction 2015. Joulusta 2010 vuoden 2012 puoleenväliin Kyrö kirjoitti kolumneja Helsingin Sanomiin Mielensäpahoittajana. Vuosina 2012–2015 Kyrö esiintyi vakiopanelistina Nelosella esitettävässä Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa.[8] Hän esiintyi myös urheiluun keskittyvässä tv-paneelissa Villi kortti vuonna 2015. Kyrö on yksi Pitääkö olla huolissaan? -sarjan vakiopanelisteista.[9]
Tuomas Kyrö oli Eeva Joenpellon kirjailijakodin ensimmäinen stipendiaatti vuodesta 2005[10] vuoteen 2009.
Kyrö ja WSOY tekevät tuotteistusyhteistyötä ja julkaisevat kirjoja myös Saksassa ja Britanniassa.[11]
Happy Days of the Grump (Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja) julkaistiin Isossa-Britanniassa[12] ja Der Grantige (Mielensäpahoittaja) Saksassa vuonna 2017.[13]
WSOY julkaisi Meet the Grump-kokoelmateoksen vuonna 2017.[14]
Kyrö käsikirjoitti Mielensäpahoittaja-hahmonsa pohjalta ensimmäisen elokuvan vuonna 2014. Elokuvan ohjaajana toimi Dome Karukoski. Elokuva keräsi yli puoli miljoonaa katsojaa ja oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva[15]. Elokuva oli myös esillä Toronton elokuvafestivaaleilla samana vuonna.
Vuonna 2018 ilmestyi elokuva Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Se keräsi lähes 350 000 katsojaa[16].
Vuonna 2019 ilmestyi kahdeksanosainen televisiosarja Ennen kaikki oli paremmin. [17]Vuonna 2021 sarjasta ilmestyi toinen kausi, joka käsitti viisi jaksoa.[18]
Tuomas Kyrö on mukana osakkaana äänikirjakustantamo Audiomaassa[19] sekä Authors' Distillery -tislaamossa.[20]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyrön isä on Yleisradion Radioteatterin johtajana aiemmin toiminut dramaturgi Pekka Kyrö ja äiti kirjailija Marja-Leena Parkkinen.[21][22]
Kyrö asuu Helsingissä[23] puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nahkatakki. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-026-163-7.
- Tilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-028-318-5.
- Liitto. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-030-891-9.
- Benjamin Kivi. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-033-399-0.
- 700 grammaa. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-035-601-2.
- Mielensäpahoittaja. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-036-626-4.
- Pukin paha päivä. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 9789510382356
- Kerjäläinen ja jänis. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-068-9.
- Kyrö, Tuomas & Kyrö, Antti: Pukin paha päivä. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-038-235-6.
- Miniä. Helsinki: Kirjakauppaliitto, 2012. ISBN 978-952-677-050-5.
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-039-079-5.
- Kyrö, Tuomas & Kyrö, Antti: Pukki laivalla. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-039-303-1.
- Kunkku. Helsinki: Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-173-0.
- Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40762-2.
- Mielensäpahoittajan Suomi: 100 tavallista vuotta. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42110-9.
- Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja. Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43503-8.
- Kaunokirjallisuuden karvakuonot (yhdessä Juha Vuorisen kanssa). Helsinki: Diktaattori, 2019. ISBN 978-952-5-47479-4.
- Mielensäpahoittaja. NYT. Helsinki: WSOY, 2019. ISBN 978-951-0-44394-1.
- Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä. Helsinki: WSOY, 2019. ISBN 978-951-0-44232-6.
- Kirjoituskonevaras. Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-045223-3.
- En juhli, Mielensäpahoittaja. Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-45266-0.
- Vasara ja käytettyjä nauloja, Mielensäpahoittaja. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-47368-9.
- Mielensäpahoittajan rakkaustarina. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-48703-7.
Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taide ja tolkku. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-034-532-0.
- Urheilukirja. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-337-0.
- Uusi urheilukirja. Helsinki: Mielensäpahoittaja, 2015. ISBN 978-952-93-5813-7.
- Mielensäpahoittaja: Miehen työt. Kuvat: Mika Tuominen. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42074-4.
- Mielensäpahoittajan keittiössä. Ruokakuvat: Pia Inberg. Muut kuvat: Mika Tuominen ja muita. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42075-1.
- Mielensäpahoittajan hiihtokirja. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42128-4.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mielensäpahoittaja Oy Kauppalehti. Viitattu 24.10.2016.
- ↑ Tuomas Kyrö Elias-kirjailijat. Lukki-kirjastot. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ a b c Kyrö, Tuomas Kirjasampo. Viitattu 12.10.2013.
- ↑ Eskon puumerkki kirjailija Tuomas Kyrölle HS.fi. 10.10.2012. Arkistoitu 19.10.2014. Viitattu 12.10.2014.
- ↑ ts.fi ts.fi.
- ↑ Pro Finlandia -mitali muun muassa Ulla Tapaniselle, Aulikki Oksaselle ja Tuomas Kyrölle Helsingin Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Kirsin kirjanurkka
- ↑ Hyvät ja huonot uutiset Nelonen.fi. Viitattu 12.10.2013.
- ↑ Pitääkö suomalaisten olla huolissaan? Uusi paneelishow vastaa kysymykseen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tuomas Kyrö muuttaa Eeva Joenpellon taloon[vanhentunut linkki]
- ↑ Tuomas Kyröltä kolme uutta Mielensäpahoittaja-kirjaa syksyllä www.iltalehti.fi. Viitattu 3.5.2016. fi-FI
- ↑ goodreads.com goodreads.com.
- ↑ ullstein-buchverlage.de ullstein-buchverlage.de.
- ↑ wsoy.fi wsoy.fi.
- ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat 2014 elokuvauutiset.fi. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2018 ses.fi. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ Ennen kaikki oli paremmin yle.fi. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ mtv.fi mtv.fi.
- ↑ audiomaa.com audiomaa.com.
- ↑ sttinfo.fi sttinfo.fi.
- ↑ Tuomas Kyrön minuuttikuunnelmia Elävä arkisto. Yle. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Tuomas Kyrö, Kirjasampo. Viitattu 20.5.2015.
- ↑ Uosukainen, Saana: Kirjailija Tuomas Kyrö: 40 vuotta ei ole tärkeä ikä Aamulehti.fi. 3.6.2014. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 30.11.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuomas Kyrö Kirjasampo.fi:ssä.
- Tuomas Kyrö Siltalan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive).
- Tuomas Kyrö lukee Mielensäpahoittaja-novellejaan, Kirjastokaista-videoita.
- Joanna Palmén: Kyllä en ole tuote. Image 5/2012.
| ||||||||||||||||||||||
