Anna Kortelainen
| Anna Kortelainen | |
|---|---|
 Anna Kortelainen Kirjan ja ruusun päivänä 2010 Helsingin Narinkkatorilla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. heinäkuuta 1968 Helsinki |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | taidehistoria |
| Palkinnot | Pro Finlandia -mitali 2016 |
Anna Taina Aleksandra Kortelainen (o.s. Tuovinen; s. 12. heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, vapaa tutkija, taidehistorioitsija ja tietokirjailija.[1]
Kirjojen lisäksi Kortelainen on kirjoittanut esseitä ja artikkeleita taidehistoriallisiin julkaisuihin, kirjoihin ja näyttelyluetteloihin sekä kolumneja aikakaus- ja sanomalehtiin.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortelainen asui lapsena ensin Vaasassa ja sitten Turussa, jossa hänen psykoanalyytikkoisänsä Matti Tuovinen työskenteli Kakolan vankimielisairaalan ylilääkärinä.[2] Hän opiskeli taidehistoriaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1992.[3] Hän väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa 2002 Albert Edelfeltistä.[4] Kortelainen sai väitöksestä Vuoden tiedekirja -palkinnon ja Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon.[3] Teoksessaan Virginie! (2002) Kortelainen tutki Edelfeltin maalausten mallina olleen Virginien kohtaloa. Teoksen pohjalta on tehty televisioelokuva Virginie (2009).[5]
Kortelainen oli vakiovieras Timo Harakan juontamassa eri aiheita käsittelevässä 10 kirjaa-kirjallisuusohjelmasarjassa vuosina 2007,[6] 2011,[7] 2012 ja 2013. Vuonna 2011 ohjelma voitti Kultainen Venla -palkinnon vuoden parhaana tv-keskusteluohjelmana.[8]
Kortelaisella on vuonna 1998 syntynyt tytär Ainu.[4] Kortelainen oli naimisissa kirjailija Hannu Mäkelän kanssa vuosina 2004–2009.[9]
Stadin Slangi ry valitsi Kortelaisen vuoden 2015 Stadin Friiduksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2015.[10]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Japanin kulttuuri. Helsinki: Otava, 1994. – Yhteisteos nimellä Anna Tuovinen
- Niin kutsuttu sydämeni: Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873–1901. Kirjeet suomentanut Sirpa Kähkönen. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-14854-0
- Albert Edelfeltin fantasmagoria. Nainen, ”Japani”, tavaratalo. Väitöskirja: Turun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 886. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-409-6.
- Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2457-6.
- Puolivilli puutarha: Albert Edelfeltin Haikko. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19313-9
- Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2754-0.
- Päivä naisten paratiisissa. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30653-3.
- Rakkautta sattumalta. Kirjoituksia. Helsinki: Tammi 2006. ISBN 951-31-3504-7 – Pohjautuu pääosin Me Naisissa ja Turun Sanomissa vuosina 2003–2006 julkaistuihin kolumneihin.
- Naisen tie – L. Onervan kapina. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20665-6 – Teos kirjailija L. Onervasta. Teoksessa Edelfelt, Matkoja, maisemia, naamiaisia. Toim. Erkki Anttonen. Artikkeli "Piukkoja paikkoja ja taiteilijanaamiaisia: Edelfeltin valepuvut".
- Varhaiset johtotähdet. Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. EVA-raportti. Naiset huipulle! -hanke. Helsinki: Taloustieto, 2007. ISBN 978-951-628-460-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Pöytä kahdelle – ikkunan ääreltä. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3840-0. – Yhteisteos Hannu Mäkelän kanssa
- Hurmio. Oireet, hoito, ennaltaehkäisy. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4867-6.
- Eri kivaa! Onerva – Kaupungin naiset 1910. Helsinki: Tammi, 2010.
- Ei kenenkään maassa. Helsinki: Tammi, 2012.
- Kivipiirtäjä: Taiteilija Antti Niemisen elämä. Gummerus, 2014. ISBN 978-951-20-9713-5
- Huonon matkailijan päiväkirja. Helsinki: Tammi, 2015. - Yhteisteos Reino Peltosen kanssa
- Avojaloin – 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta. Helsinki: Gummerus, 2015. - Toim. Anna Kortelainen
- Siemen. Helsinki: Tammi, 2016.
- Hyvä Sara! – Sara Hildénin kolme elämää. Helsinki: Gummerus, 2018. ISBN 978-951-2-40736-1.
- Tulirinta : romaani Erik Edelfeltistä. Helsinki: Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-2069-7.
- Uusi Viipuri. Helsinki: Gummerus, 2021. ISBN 978-951-24-1840-4.
- Kulkija. Helsinki: Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-5041-0.
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kritiikin punnus 1994
- Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinto 2002
- Vuoden tiedekirja -palkinto 2002
- Tietokirjailijapalkinto, Suomen tietokirjailijat ry, 2007[11]
- Larin Paraske-palkinto, 2007
- Kultainen Venla -palkinto parhaasta tv:n keskusteluohjelmasta 2012
- Stadin Friidu 2015
- Kaarlen tietokirjapalkinto, 2016
- Pro Finlandia -mitali 2016[12]
- Ehdokkuudet
- Tieto-Finlandia-ehdokkuus, 1995 (Japanin kulttuuri)[13]
- Tieto-Finlandia-ehdokkuus, 2004 (Levoton nainen: Hysterian kulttuurihistoriaa)[13]
- Tieto-Finlandia-ehdokkuus, 2005 (Päivä naisten paratiisissa)[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
- ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Anna Kortelainen eli kirkon kellojen kumussa Ilta-Sanomat. 23.1.2010. Viitattu 27.7.2019.
- ↑ a b Yrttiaho, Tuomo: Onnistuneessa tietokirjassa on dekkarirakenne ilman murhaa, palkittu kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen sanoo HS.fi. 11.7.2018. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ a b Enckell, Lisa: Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!" Yle. 27.7.2019. Viitattu 27.7.2019.
- ↑ Virtanen, Leena: Neiti Etsivä Ranskassa. Helsingin Sanomat 14.12.2009, s. C 1.
- ↑ Tunnettu maailmankirjallisuus kohtaa tunnettuja suomalaisia. 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa. Yle TV Kulttuuri. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ Ykkösen aamu-tv: Kymmenen kirjaa rahasta, vieraina Anna Kortelainen ja Timo Harakka areena.yle.fi. 6.6.2011. Viitattu 7.6.2011.
- ↑ Voittajat 2011 Kultainen Venla. Viitattu 17.11.2013.
- ↑ IS: Tunnetun suomalaisnäyttelijän ja kirjailijan välillä romanssi. Iltalehti 18.8.2011. Viitattu 18.8.2011.
- ↑ Haavisto, Helena: Stadin Friidu ja Kundi valittiin perjantaina Verkkouutiset.fi. 12.6.2015. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ Pulliainen sai tunnustusta tietokirjoistaan Kaleva.fi. Viitattu 2.10.2019.
- ↑ Pro Finlandia -palkittu Martti Suosalo Yle Uutiset. 6.12.2016. Viitattu 30.1.2017.
- ↑ a b c Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 17.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anna Kortelainen Prosak-proosaklubilla 11.10.2016, Kirjastokaista-video
- Yle Elävä arkisto: Anna Kortelainen elää ja tutkii naisen elämää kolmella vuosisadalla
- Kortelainen Yle Radio 1:n Kuusi kuvaa -haastattelusarjassa (audio, 44 min)
| ||||||||||||||||||
