Anna Kortelainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Kortelainen
Anna Kortelainen Kirjan ja ruusun päivänä 2010 Helsingin Narinkkatorilla.
Anna Kortelainen Kirjan ja ruusun päivänä 2010 Helsingin Narinkkatorilla.
Henkilötiedot
Syntynyt 12. heinäkuuta 1968 (ikä 51)
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkimusalue taidehistoria
Palkinnot Pro Finlandia -mitali 2016

Anna Taina Aleksandra Kortelainen (o.s. Tuovinen; s. 12. heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, vapaa tutkija, taidehistorioitsija ja tietokirjailija.[1]

Kortelainen on väitellyt Turun yliopistossa 2002 Albert Edelfeltistä.[2] Teoksessa Virginie! Kortelainen tutki Albert Edelfeltin maalausten mallina olleen Virginien kohtaloa. Teoksen pohjalta on tehty televisioelokuva.[3]

Kirjojen lisäksi Kortelainen on kirjoittanut esseitä ja artikkeleita taidehistoriallisiin julkaisuihin, kirjoihin ja näyttelyluetteloihin sekä kolumneja aikakaus- ja sanomalehtiin. Hän on ollut vakiovieraana Timo Harakan juontamassa eri aiheita käsittelevässä kirjallisuusohjelmasarjassa 10 kirjaa vuosina 2007,[4] 2011,[5] 2012 ja 2013. Vuonna 2011 ohjelma voitti Kultainen Venla -palkinnon vuoden parhaana tv-keskusteluohjelmana.[6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kortelainen asui lapsena ensin Vaasassa ja sitten Turussa, jossa hänen psykoanalyytikkoisänsä Matti Tuovinen työskenteli Kakolan vankimielisairaalan ylilääkärinä.[7]

Kortelaisella on 1990-luvun lopulla syntynyt tytär Ainu[2]. Kortelainen oli naimisissa kirjailija Hannu Mäkelän kanssa vuosina 2004–2009.[8]

Stadin Slangi ry. valitsi Kortelaisen vuoden 2015 Stadin Friiduksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2015.[9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Japanin kulttuuri. Helsinki: Otava, 1994. – Yhteisteos nimellä Anna Tuovinen
  • Niin kutsuttu sydämeni: Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873–1901. Kirjeet suomentanut Sirpa Kähkönen. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-14854-0
  • Albert Edelfeltin fantasmagoria. Nainen, ”Japani”, tavaratalo. Väitöskirja: Turun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 886. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-409-6.
  • Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2457-6.
  • Puolivilli puutarha: Albert Edelfeltin Haikko. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19313-9
  • Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2754-0.
  • Päivä naisten paratiisissa. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30653-3.
  • Rakkautta sattumalta. Kirjoituksia. Helsinki: Tammi 2006. ISBN 951-31-3504-7 – Pohjautuu pääosin Me Naisissa ja Turun Sanomissa vuosina 2003–2006 julkaistuihin kolumneihin.
  • Naisen tie – L. Onervan kapina. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20665-6 – Teos kirjailija L. Onervasta. Teoksessa Edelfelt, Matkoja, maisemia, naamiaisia. Toim. Erkki Anttonen. Artikkeli "Piukkoja paikkoja ja taiteilijanaamiaisia: Edelfeltin valepuvut".
  • Varhaiset johtotähdet. Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. EVA-raportti. Naiset huipulle! -hanke. Helsinki: Taloustieto, 2007. ISBN 978-951-628-460-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Pöytä kahdelle – ikkunan ääreltä. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3840-0. – Yhteisteos Hannu Mäkelän kanssa
  • Hurmio. Oireet, hoito, ennaltaehkäisy. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4867-6.
  • Eri kivaa! Onerva – Kaupungin naiset 1910. Helsinki: Tammi, 2010.
  • Ei kenenkään maassa. Helsinki: Tammi, 2012.
  • Kivipiirtäjä: Taiteilija Antti Niemisen elämä. Gummerus, 2014. ISBN 978-951-20-9713-5
  • Huonon matkailijan päiväkirja. Helsinki: Tammi, 2015. - Yhteisteos Reino Peltosen kanssa
  • Avojaloin – 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta. Helsinki: Gummerus, 2015. - Toim. Anna Kortelainen
  • Siemen. Helsinki: Tammi, 2016.
  • Hyvä Sara! – Sara Hildénin kolme elämää. Helsinki: Gummerus, 2018. ISBN 978-951-2-40736-1.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkuudet
  • Tieto-Finlandia-ehdokkuus, 1994 (Japanin kulttuuri)
  • Tieto-Finlandia-ehdokkuus, 2004 (Levoton nainen: Hysterian kulttuurihistoriaa)
  • Tieto-Finlandia-ehdokkuus, 2005 (Päivä naisten paratiisissa)[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  2. a b Enckell, Lisa: Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!" Yle. 27.7.2019. Viitattu 27.7.2019.
  3. Virtanen, Leena: Neiti Etsivä Ranskassa. Helsingin Sanomat 14.12.2009, s. C 1.
  4. Yle.fi[vanhentunut linkki]
  5. 10 kirjaa rahasta Yle TV1. Viitattu 7.6.2011.
  6. Voittajat 2011 Kultainen Venla. Viitattu 17.11.2013.
  7. Kolsi, Eeva-Kaarina: Anna Kortelainen eli kirkon kellojen kumussa Ilta-Sanomat. 23.1.2010. Viitattu 27.7.2019.
  8. IS: Tunnetun suomalaisnäyttelijän ja kirjailijan välillä romanssi. Iltalehti 18.8.2011. Viitattu 18.8.2011.
  9. Verkkouutiset: Stadin Friidu ja Kundi valittiin perjantaina. Verkkouutiset 12.6.2015. Viitattu 13.6.2015.
  10. Tietokirjailijapalkinnot Jaakko Kianderille, Anna Kortelaiselle, Kirsti Mäkiselle ja Erkki Pulliaiselle 2007. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 27.10.2007.
  11. Pro Finlandia -palkittu Martti Suosalo Yle.fi/uutiset. 6.12.2016. Viitattu 30.1.2017.
  12. Tieto-Finlandia 2007. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 27.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.