Esko Valtaoja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esko Valtaoja
Esko Valtaoja vuonna 2010.
Esko Valtaoja vuonna 2010.
Syntynyt 20. kesäkuuta 1951 (ikä 62)
Kemi
Kansallisuus suomalainen
Tutkimusala tähtitiede
Instituutti Turun yliopisto
Tunnustukset Tieto-Finlandia 2002
Uskonnollinen kanta agnostikko[1]

Esko Jorma Johannes Valtaoja (s. 20. kesäkuuta 1951 Kemi)[2] on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja.

Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana.[3] Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaoja syntyi Kemissä vuonna 1951. Hän valmistui ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta vuonna 1969. Korkeakouluopintonsa Valtaoja suoritti Turun yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1975 ja tohtoriksi vuonna 1985.[2]

Valtaoja työskenteli Turun yliopiston fysiikan laitoksella vuosina 1975–1987 ja oli tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001. Vuosina 1987–1996 hän toimi projektijohtajana Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasemalla. Vuonna 1997 hänestä tuli Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan dosentti. Vuosina 1997–1999 hän oli Turun yliopiston avaruustähtitieteen määräaikainen professori. Varsinaiseen avaruustähtitieteen professorin virkaan Valtaoja nimitettiin vuonna 2002.[2][4]

Valtaoja on ollut vuodesta 2000 naimisissa taidegalleristi Virpi Wuori-Valtaojan kanssa.[2][5]

Kirjailija ja tieteen kansantajuistaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaoja tunnetaan julkisuudessa erityisesti ”ahkerana kirjoittajana ja keskustelijana, jonka mielipiteet saattavat herkimpiä närästää”. Hän on arvostellut tieteen jäämistä muiden uutisaiheiden varjoon tiedotusvälineissä. Hänen vahvuudekseen on sanottu erityisesti kykyä kirjoittaa ymmärrettävästi vaikeistakin asioista.[4]

Valtaojan ensimmäinen kirja, Kotona maailmankaikkeudessa, käsitteli yleistajuisesti astrobiologiaa, tiedettä joka tutkii elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuutta Maan ulkopuolella. Toinen teos, Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen käsitteli ihmiskunnan, maapallon ja elämän mahdollisia tulevaisuuksia. Nurkkaan ajettu Jumala? on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja Tampereen hiippakunnan silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta.

Vuonna 2008 YLE TV1:llä lähetetyssä 5 kulmaa kosmologiaan -ohjelmassa Valtaoja isännöi kosmologiaan liittyvää keskustelua. Aiheina olivat kaikkeuden alku, elämä ja tajunta, maan ulkopuolinen elämä, tulevaisuuden mahdollisuudet ja maailmanloppu.[6]

Suomalaisten näkemykisä tutkineen Tiedebarometri 2013:n mukaan Valtaoja oli Suomen tunnetuin tieteilijä.[7]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa -tietokirja sai Suomen Kirjasäätiön jakaman vuoden 2002 Tieto-Finlandia-palkinnon.[8]

Vuonna 2004 Valtaoja sai Vuoden kristillinen kirja -palkinnon yhdessä Juha Pihkalan kanssa teoksesta Nurkkaan ajettu Jumala? ja vuonna 2010 teoksesta Tiedän uskovani, uskon tietäväni.[4] Vapaa-ajattelijain liitto myönsi Valtaojalle vuonna 2006 Väinö Voipio -palkinnon, koska hänen työnsä on vuosien ajan edistänyt tieteellisen ja uskonnottoman todellisuuskäsityksen levittämistä.[9]

Vuonna 2008 Valtaoja palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla[10]. Palkinto myönnettiin kirjasarjasta Kotona maailmankaikkeudessa, Avoin tie ja Ihmeitä[11].

Valtaoja sai Skepsis ry:n Sokrates-palkinnon vuonna 2011.[12]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pöyliö, Venla: Isona Albert Einsteiniksi Turun ylioppilaslehti. 14.4.2011. Viitattu 31.1.2012.
  2. a b c d Ranskan kielen, saksan kielen ja avaruustähtitieteen professorit virkoihinsa 15.5.2002. Turun yliopisto. Viitattu 10.12.2013.
  3. Vainikainen, Tuula: Persoona on pantava peliin tiedonjulkistamisessa Acatiimi. 4/2002. Viitattu 31.1.2012.
  4. a b c Moberg, Timo: 60 vuotta huomenna – Maailma pyörii tiedon varassa. Turun sanomat, 19.6.2011, s. 25.
  5. Rytkönen, Annika: Lapset kysyivät, tähtitieteilijä vastaa Iltalehti.fi. 24.12.2012. Viitattu 10.12.2013.
  6. 5 kulmaa kosmologiaan Yle.fi. Viitattu 30.7.2010.
  7. Liiten, Marjukka: Valtaoja tunnetuin tiedemies Suomessa, Himanen kolmosena HS.fi. 12.11.2013. Viitattu 10.12.2013.
  8. Tähtitiede juhli Valkoisessa salissa 11.1.2002. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2010.
  9. Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.12.2009.
  10. SH: Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tähtitieteilijälle ja psykologille Ilta-sanomat. 14.4.2008. Viitattu 14.4.2008.
  11. Nummila, Sakari: Valtaoja sai Skepsis ry:n Sokrates-palkinnon Tähdet ja avaruus. 14.4.2008. Viitattu 31.1.2012.
  12. Valtaoja sai Skepsis ry:n Sokrates-palkinnon Turun sanomat. 6.4.2011. Viitattu 31.1.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]