Reijo Wilenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reijo Wilenius vuonna 1990.

Reijo Valfrid Wilenius (22. huhtikuuta 1930 Helsinki26. lokakuuta 2019 Helsinki[1][2]) oli suomalainen filosofi, joka toimi Jyväskylän yliopiston filosofian professorina vuosina 1972–1992.[3] Hän julkaisi useita teoksia etenkin kasvatusfilosofian alalta. Wilenius oli myös antroposofisen liikkeen ja steinerpedagogiikan keskeisiä edustajia Suomessa. Hän kuului Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustajiin.[4]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilenius kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1949 (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu). Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1952 ja valtiotieteen lisensiaatiksi 1958 sekä väitteli tohtoriksi 1966 Helsingin yliopistossa.[3]

Wilenius toimi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, Suomen Teatterikoulun ja Helsingin Työväenopiston tuntiopettajana 1953–1958, Helsingin Rudolf Steiner -koulun opettajana 1961–1976, Helsingin Kauppakorkeakoulun filosofian opettajana 1966–67, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian vt. professorina 1965–72 (kevätlukukaudet), käytännöllisen filosofian dosenttina 1967–96, Jyväskylän yliopiston filosofian professorina ja filosofian laitoksen johtajana 1973–92 sekä Snellman-korkeakoulun opettajana vuodesta 1980.[3]

Lisäksi Wilenius toimi Suomen filosofisen yhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä 1964–68, Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1964–68, Suomen Teiniliiton kuraattorina 1966–69, Suomen antroposofisen liiton puheenjohtajana 1966–96, Kulttuurikeskus – Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana 1968–84, 1999–2001, kunniapuheenjohtajana vuodesta 1992, Valtion humanistisen toimikunnan puheenjohtajana, Suomen Akatemian tieteen keskustoimikunnan ja Nordisk samarbetsnämd för humanistisk forskningin jäsenenä 1975–1979, European Science Foundationin humanistisen toimikunnan jäsenenä 1978–1980, Ahtola-kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtajana 1980–2004, Suomen rauhanpuolustajien valtuuston puheenjohtajana 1982–1989, Suomi tulevaisuudessa –seminaarien toimikunnan puheenjohtajana 1983–1990, European Forum for Freedom in Educationin presidenttinä vuodesta 1997. Hän oli useiden valtion komiteoiden ja toimikuntien jäsen.[3]

Wilenius toimi kulttuurilehti Katsauksen päätoimittajana vuosina 1957–68 ja Takojan päätoimittajana vuosina 1980–83.

Wilenius sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1976, Saima-mitalin 1984 ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin 1989.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Social and Political Theory of Francisco Suárez (väitöskirja), 1963
  • Koulu ja nyky-yhteiskunta: Mitä yhteiskunta koululta vaatii ja mitä se ei vaadi. Helsinki: Weilin + Göös, 1964.
  • Marx ennen Marxia: Marxin ajattelun ensimmäinen vaihe. Weilin + Göösin kirjasto 5. Helsinki: Weilin + Göös, 1966.
  • Filosofia ja politiikka: Poliittisen ja sosiaalisen ajattelun perusteiden kehityksestä. Filosofian kirjasto 4. Helsinki: Tammi, 1967.
  • Nuorison kapina ja aikamme suunnanmuutos, 1969
  • Tietoisuus ja yhteiskunta. Jyväskylä: Gummerus, 1972. ISBN 951-20-0074-1.
  • Kasvatuksen ehdot: Kasvatusfilosofian luonnos. Jyväskylä: Gummerus, 1975 (4. painos: Atena, 1987). ISBN 951-20-1015-1.
  • Ihmiskeskeiseen kulttuuriin, 1976 (uusi laitos Uuteen kulttuuriin 1990).
  • Ihminen, luonto ja tekniikka. Jyväskylä: Gummerus, 1978. ISBN 951-9362-01-0.
  • Snellmanin linja: Henkisen kasvun filosofia, 1978
  • Ihminen ja työ, 1981
  • Bildningens villkor: Ett utkast till fostrans filosofi, 1981
  • Ihminen ja sivistys, 1982
  • Aatteiden maailma: Johdatus aikamme aatevirtauksiin. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2290-7.
  • Snellmanin teokset 1–4 (toimitustyö ja elämäkerralliset johdannot), 1983
  • Tunkio ja taivas: Pohdintoja Suomesta, 1984
  • Kolme näkijää ja tekijää: Lönnrot, Runeberg, Snellman ja Suomen suunta, 1986
  • Sodan ja rauhan filosofiaa. Jyväskylän yliopisto. Filosofian laitos. Julkaisu 37. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1988. ISBN 951-679-938-8.
  • Mihin maailma menee: Näkymä kriisien aikaan kehityksen mahdollisuuksiin. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17101-8.
  • Tuntemattoman tutkija – Steinerin tie hengentieteeseen, 1997
  • Mitä on ihminen? Filosofiaa ihmisestä ja inhimillisestä kasvusta, 1999. (Uusi laajennettu laitos 2003.)
  • Miten käy lasten ja nuorten? Keskustelua ja filosofiaa kasvatuksesta, 2002.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus: Reijo Valfrid Wilenius. Helsingin Sanomat 5.11.2019, s. B 9.
  2. Wilenius, Markku – Olavinen, Juha – Niinivirta, Markku: Reijo Wilenius 1930–2019: Filosofi oli perustamassa Suomen Steiner-koulua. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 27.11.2019, s. B 16. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.11.2019.
  3. a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 814. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  4. Rikkinen, Minna: Wilenius, Reijo (1930–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.5.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]