Göran Schildt

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Annusca Palme, Göran Schildt, Christine Schildt ja Roberto Sambonet Daphnen kannella vuonna 1963.

Göran Gustaf Ernst Schildt (11. maaliskuuta 1917 Helsinki24. maaliskuuta 2009 Tammisaari) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorijoitsija.[1] Hän oli kirjailija Runar Schildtin poika.

Schildt tunnetaan ehkä parhaiten matkakuvauksistaan Daphne-purjeveneellään Välimerellä tekemistä matkoista. Päätös lähteä purjehtimaan syntyi Schildtin jouduttua viettämään puoli vuotta sairaalassa hänen haavoituttuaan talvisodassa. Arkkitehti Alvar Aalto oli yksi Daphnella käyneistä vieraista, ja heidän pitkä ystävyytensä oli perustana Schildtin pääteokselle, Aallon elämäkerralle Valkoinen pöytä.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schildt kävi koulua Lärkanin lukiossa Helsingissä. Hän valmistui filosofian tohtoriksi. Schildt opiskeli myös Sorbonnen yliopistossa Pariisissa. 1945 hän muutti Ruotsiin ja työskenteli Svenska Dagbladetin toimituksessa 19511990.

Schildt asui vuoroin Suomen Tammisaaressa ja Kreikan Leroksessa. Hänelle tarjottiin taidehistorian professuuria Helsingin yliopistosta, mutta hän päätti jatkaa kirjailijanuraansa.

Göran Schildtin ensimmäinen puoliso vuosina 1941–1964 oli lasitaiteilija Mona Morales (1908–1999) ja toinen puoliso vuodesta 1966 Christine o.s. Werthmann (1940–).[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Önskeleken (1943)
  • Önskeresan (1949) (Toivematka, suom. Lauri Hirvensalo, WSOY 1950)
  • I Odysseus kölvatten (1951) (Odysseuksen vanavedessä, suom. Lauri Hirvensalo, WSOY 1952. Uusi, tekijän korjaama laitos, suom. Jaakko Anhava, Otava 1997)
  • Paris’ hemliga tecken (1952)
  • Daphne och Apollon (1952)
  • Tre veckor i Sovjet (1954)
  • Medelhav (1955)
  • Solbåten (1956) (Aurinkolaiva, suom. Eero Ahmavaara, WSOY 1957. Uusi, tekijän korjaama laitos, suom. Jaakko Anhava, Otava 1998)
  • Ikaros’ hav (1957)
  • Med Daphne i sexton länder (1960) (Daphne kuudessatoista maassa, suom. Inkeri Lattu, Eero Ahmavaara ja Lauri Hirvensalo, WSOY 1962)
  • Upptäcktsfärd i Sverige (1962)
  • Resa på Nilen (1962)
  • Kontrakurs (1963)
  • Det gyllene skinnet, 1964
  • Loggbok Stockholm–Rapallo (1966)
  • Alvar Aaltos skulpturer (1967) (Alvar Aallon veistokset, suom. Kristiina Kivivuori, Otava 1967)
  • Segla på Medelhavet (1969)
  • Skulptur i Finland (1969)
  • Ön som förtärdes av havet (1970)
  • Alvar Aalto. Skisser (1973)
  • Dianas ö (1976) (Dianan saari, suom. Raija Mattila, Otava 1977. Uusi painos 1990)
  • Det vita bordet. Alvar Aaltos ungdom och grundläggande idéer (1982)
  • Moderna tider. Alvar Aaltos möte med funktionalismen (1985)
  • Farväl Daphne. 38 års segelfärder i sydliga vatten (1987)
  • Den mänskliga faktorn. Alvar Aaltos mogna år (1991)
  • Lånade vingar. Ungdomsminnen (1995) (Lainasiivin. Nuoruudenmuistelmat, suom. Raija Mattila, Otava 1995)
  • Tvivlets gåva (2000) (Epäilyn lahja, suom. Raija Mattila, Otava 2000)
  • Människor och gudar. Om jagupplevelsens förvandlingar (2002)
  • Vinterkriget som fars. En ung mans dagbok (2003)

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Göran Schildt 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 1.12.2016.
  2. Hällsten, Annika: Frun till handa tar kontroll över sitt liv. Hufvudstadsbladet, 25.3.2017, s. 26–27. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Göran Schildt.