Henry Väre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry Väre
Henkilötiedot
Syntynyt1960 (ikä 60–61)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kasvitieteilijä, dosentti ja Kasvimuseon yli-intendentti
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Tyylilajit tietokirjallisuus
Palkinnot

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, 2006.

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Henry Väre (s. 1960) on kasvitutkija, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen Kasvimuseon yli-intendentti ja tietokirjailija. Kasvimuseolla hän on työskennellyt joulukuusta 1999 lähtien. Aiemmin hän toimi Oulun yliopiston kasvimuseon johtajana. Helsingissä hän johtaa putkilokasvitiimiä ja vastaa Luomuksen putkilokasvi-kokoelmista, joissa on noin 1,8 milj. putkilokasvi- ja levänäytettä. Tehtäviin kuuluu myös Luomuksen kasvitieteellisten puutarhojen, Kaisaniemen ja Kumpulan tieteellinen johtaminen. Väre toimii kasviasiantuntijana radion Luontoillassa.[1]

Tutkimusaiheita ovat muun muassa alvejuurten ja sädekaislojen taksonomiaa ja systematiikka sekä Suomen kasvisto.[2] Väre on perehtynyt Lapin ja erityisesti Käsivarren suurtuntureiden kasvistoon, jota hän on kartoittanut ja valokuvannut yli kolmekymmentä vuotta.[1][3] Keräysmatkoja hän on tehnyt Azoreille, Etelä-Afrikkaan, Grönlantiin, Kap Verdelle, Kanariansaarille, Kirgisiaan, Venäjälle (Jakutia, Volgograd), Välimeren alueelle ja Yhdysvaltoihin (Oregon, Washington).

Väre on myös perehtynyt Suomen kasvitieteen historiaan ja kirjoittanut aiheesta usein sarjoihin Bibliophilos, Lutukka,Memoranda Soecietatis pro Fauna et Flora Fennica, Sienilehti ja Sorbifolia.

Väre toimii myös Dendrologian seuran jäsenlehden Sorbifolia sekä Suomen vanhimman toimivan tieteellisen seuran Societatis pro Fauna et Flora Fennica englanninkielisen Open access-julkaisun Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennican päätoimittajana.[3][4] Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, sekä artikkeleja kansainvälisiin (Research Gate) tieteellisiin julkaisuihin[1][5] Hän sai vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksesta Oulun kasvit – Piimäperältä Pilpasuolle.[6]

Hänen nimeämiensä kasvien tieteellisissä nimissä käytetään auktorilyhennettä Väre.[7]

Valikoitu bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väre, Henry: Liljojen lumo. Helsinki: Metsäkustannus, 2019. ISBN 9789523380639.
  • Väre, Henry & Partanen, Rauni: Tunturikasvien helmet. Helsinki: Metsäkustannus, 2018. ISBN 978-952-338-027-1.
  • Väre, Henry & Laine, Jukka: Metsäkasvio. Helsinki: Metsäkustannus, 2016. ISBN 9789526612782.
  • Väre, Henry: Kämmeköiden kutsu. Helsinki: Metsäkustannus, 2014. ISBN 9789526612508.
  • Väre, Henry & Laine, Jukka: Suokasvio. Helsinki: Metsäkustannus, 2014. ISBN 9789526612287.
  • Väre, Henry & Keynäs, Kalevi: Hangon kasvisto : etelän aarre. Helsinki: Metsäkustannus, 2013. ISBN 9789526612102.
  • Väre, Henry & Kiuru, Heikki: Suomen puut ja pensaat. Helsinki: Metsäkustannus, 2013. ISBN 9789526612119.
  • Väre, Henry: Suomen rantakasvio. Helsinki: Metsäkustannus, 2011. ISBN 978-952-5694-72-7.
  • Väre, Henry & Partanen, Rauni: Suomen tunturikasvio. Helsinki: Metsäkustannus, 2009. ISBN 9789525694406.
  • Väre, Henry: Oulun kasvit : Piimäperältä Pilpasuolle. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvimuseo, 2005. ISBN 952-10-2372-4.
  • Väre, Henry, Saarinen, Jaakko, Kurtto, Arto & Hämet-Ahti, Leena: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 2021. ISBN 978-951-96557-4-1.
  • Väre, Henry, Koponen, Aune, Hämet-Ahti, Leena, Hagman, Max. & Raisio, Juha (toim.): Puiden jäljillä. 400 vuotta dendrologian historiaa. Helsinki: Dendrologian Seura. 2008. ISBN 978-951-96557-3-4.
  • Kauppila, Aulikki, Anttila, Aino, Autio, Antti, Fagerholm, Juha, Lehtonen, Jukka, Oksa, Esko, Raisio, Juha, Saarinen, Jaakko, Uski, Katja, Viherä-Aarnio, Anneli & Väre, Henry: Vihreät jättiläiset - Suomen suurimmat puut. Helsinki: Metsäkustannus. 2021. ISBN 978-952-338-086-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Henry Väre Metsälehti. Viitattu 29.9.2020. (englanniksi)
  2. Henry Väre Luonnontieteellinen museo – Luomus. Viitattu 29.9.2020.
  3. a b Arja Kaasinen: Lajien tuntemus on etuoikeus – Haastattelussa Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre LuontoPortti -verkkolehti. 29.8.2009. Viitattu 29.9.2020.
  4. Henry Väre: Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica journal.fi. Viitattu 11.6.2021.
  5. Henry Väre – Julkaisut Helsingin yliopisto. Viitattu 29.9.2020.
  6. ”Valtionpalkinnot vuonna 2006”, Toimintakertomus 2003 – 2006, s. 16. Helsinki: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Lokakuu 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.9.2020).
  7. Väre, Henry (fl. 2005) International Plant Names Index – IPNI. Viitattu 29.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Väärä syntymävuosi 1961 po 1960
  1. Luontoilta. Wikipedia, 27.12.2020. Artikkelin verkkoversio. fi