Anni Blomqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anni Blomqvist
1984
1984
Henkilötiedot
Syntynyt7. lokakuuta 1909
Vårdö, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut26. kesäkuuta 1990 (80 vuotta)
Vårdö
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieliruotsi
Aiheet vanhan ajan elämää saaristossa
Esikoisteos Meri yksin ystäväni (1966)
Pääteokset Myrsky­luoto-kirja­sarja
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anni Viktoria Blomqvist (o.s. Karlsson; 7. lokakuuta 1909 Vårdö26. kesäkuuta 1990 Vårdö) oli ahvenanmaalainen kirjailija, kalastaja­perheen tytär ja meri­miehen vaimo. Blomqvist asui koko elämänsä Vårdön Simskälan saarella Ahvenanmaalla. Kirjailijana hän kuvasi saariston arkista todellisuutta ja jo kadonnutta elämäntapaa. Erityisen painon teoksissa saa yksityiskohtainen vanhan elämäntavan ja työn kuvaus. Teokset perustuvat Blomqvistin ja hänen sukulaistensa kokemuksiin. Blomqvist tunnetaan erityisesti viisi­osaisesta romaani­sarjastaan Myrskyluoto (1968–1973).[1][2][3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja perhe-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anni Blomqvist syntyi ja vietti koko elämänsä Pohjois-Ahvenanmaalla, Vårdön kuntaan kuuluvalla Simskälan saarella. Hän oli Karlssonin maanviljelijä- ja kalastajaperheen kymmenestä lapsesta vanhin.[4] Hän aloitti työnteon varhain, mutta ehti käydä kävi kylän nelivuotisen kansakoulun. Blomqvist innostui kirjoittamisesta jo koulussa, ja kirjoitti lapsena esimerkiksi paljon kirjeitä.[5][6][7] Karlssonin suvussa oli kirjoittajia, sillä kirjailija Sally Salminen oli Anni Blomqvistin pikkuserkku.[8]

Vuonna 1936 Anni avioitui naapurissa asuneen Valter Blomqvistin kanssa. Valter oli merimies, joka oli nuorena työskennellyt purjelaivoilla eri puolilla maailmaa. Tämän jälkeen hän oli hankkinut oman kaljaasin, ja ryhtynyt sotien jälkeen kalastajaksi. Anni Blomqvist auttoi kalastuksessa ja huolehti pariskunnan lapsista Tommy (s. 1941) ja Bengt (s. 1945).[3][5][9]

Marttavaikuttaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Anni Blomqvist oli kiinnostunut yhteiskunnasta, hän ryhtyi kirjoittamaan pakinoita arjestaan kalastajanvaimona ahvenanmaalaisiin lehtiin. Hän toimi ja vaikutti etenkin Simskälan Marttayhdistyksen kautta, ja voitti Husmodern-lehden kirjoituskilpailun vuonna 1949. Perhe-elämä, marttatyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen veivät niin paljon Blomqvistin aikaa, ettei hän vielä tässä vaiheessa ehtinyt kirjoittaa pitempiä tekstejä. Blomqvistin johdolla Simskälan Martat työskentelivät parantaakseen esimerkiksi saaren liikenneyhteyksiä ja saaren perustettiin oma pieni itsepalvelukirjasto. Yhdistys järjesti kursseja, joissa käsiteltiin esimerkiksi lampaiden-, puutarhan- ja terveydenhoitoa, ruoanlaittoa ja käsityötä, sekä esimerkiksi psykologiaa ja englantia.[9][10]

Martat investoivat 1950- ja 1960-luvuilla myös Simskälan sähköistämiseen. Blomqvistin johdolla Martat järjestivät juhlat ja keräsivät rakennustarpeita varten rahoitusta. Labbnäsissä vietetyn loman aikana Blomqvist tapasi poliitikko ja mesenaatti Amos Andersonin, joka lahjoitti hankkeelle 25 000 markkaa. Blomqvist verkostoitui myös muiden marttojen kanssa eri puolilta Suomea, minkä seurauksena oli laajempi varainkeräys Simskälan sähköistyksen saamiseksi. Blomqvist kirjoitti vetoomuksen hankkeen puolesta myös presidentti Urho Kekkoselle, joka tuli vierailemaan Blomqvistin luona Simskälassa vuonna 1967.[4] Hanke kesti pitään, mutta lopulta Simskäla sai sähköt vuonna 1965.[9]

Kirjailijanuran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valter, Anni, Bengt ja Tommy Blomqvist vuonna 1949.

Blomqvist piti itseään kirjailijan sijaan tarinankertojana, joka halusi kuvata saariston karua elämää. Myös kotiseudun autioituminen 1950- ja 1960-luvulla vaikutti päätökseen kirjoittaa saariston elämästä. Hän piti taustasyinä kirjailijanuralleen myös muiden kannustusta, hyvää muistiaan sekä rakkauttaan kirjoittamista kohtaan.[2][5] Hänen kirjansa käsittelevät saariston menneen ajan elämää ja ne perustuvat Blomqvistin ja hänen sukulaistensa kokemuksiin. Esimerkiksi Anna Beata -romaani­sarjan pää­henkilön esi­kuvana oli Blomqvistin oma iso­äiti.[11] Blomqvistin ensimmäiset kirjat syntyivät kalastajan arjen lomassa varhain aamulla, kello viiden ja seitsemän välillä, samalla kun hän valmisti ruokaa hellan vieressä puulaatikon päällä.[2]

Vuonna 1961 Blomqvistin perhettä kohtasi suuri tragedia, kun Valter ja Tommy Blomqvist hukkuivat lohenkalastusmatkalla Pohjanlahdella talvimyrskyssä. Uponnut vene oli 60 metrin syvyydessä, 30 meripeninkulman päässä rannasta. Troolari sattui nostamaan laatan, jossa oli veneen numero.[4] Anni Blomqvistin suru purkautui kirjoittamiseen, ja näin syntyi ensimmäinen teos Meri yksin ystäväni (I stormens spår), joka ilmestyi vuonna 1966.[2][10][11] Valterin kuoleman vuoksi Blomqvistilla oli taloudellisesti tiukkaan, joten hän alkoi kirjoittamisen ohella hoitamaan kesälapsia sukulaislasten lisäksi. Blomqvistin veljentytär Inger Karlsson-Wickström kertoi myöhemmin, miten Blomqvistien pienessä talossa saattoi olla kesällä hoidossa yhtä aikaa jopa kahdeksan lasta. Anni Blomqvist nousi aina aamuviideltä, leipoi viitenä päivänä viikossa ja huolehti kalastuksesta sekä maanviljelyksestä.[4][10]

Myrskyluoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Myrskyluoto
Rakennus Väderskärin saaressa.

Ensimmäisen kirjan menestyksen jälkeen kirjojen kustantaja Söderström toivoi Blomqvistilta lisää kirjoja. Kustantajan toiveesta syntyi Blomqvistin toinen teos ja samalla ensimmäinen Myrsky­luoto-sarjan kirja Tie Myrskyluodolle (Vägen till Storms­käret), joka ilmestyi vuonna 1968. Kirja julkaistiin suomeksi vuonna 1974. Lukijat pitivät niin paljon ensimmäisestä kirjasta, että Blomqvist päätti jatkaa sarjaa uusilla kirjoilla. Myrskyluodon Maijan esikuva oli Blomqvistin isoisotäti Maria "Maja" Lovisa Mickelsdotter.[10] Majan asuinpaikka oli 1800-luvulla Väderskärin saari, joka sijaitsee Ahvenanmaan ulkosaaristossa Simskälan pohjoispuolella. Väderskär oli esikuva kirjojen Myrskyluodolle. Blomqvist oli kirjoittanut ensimmäiset Väderskärille sijoittuvat kertomukset Marttojen Husmodern -lehteen vuonna 1951. Hän kirjoitti laajempaa teosta jo tällöin, mutta aika ei riittänyt tekstien viimeistelyyn.[2][5][9]

Kirjojen menestys johti vuonna 1976 Åke Lindmanin ohjaamaan Myrskyluodon Maija-televisiosarjaan. Huhtikuusta 1976 alkaen esitetty televisiosarja oli aikansa suurmenestys, ja se nousi Suomessa katsojalukutilastojen kärkeen. Jo samana vuonna sarja esitettiin Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa.[12] Blomqvist piti televisiosarjaa hyvin todellisuutta kuvaavana.[2] Sarja toi kirjoille ja Blomqvistille valtavasti julkisuutta, ja Simskälan saarelle paljon vierailijoita. Blomqvist antoi paljon haastatteluja, ja hänen kotonaan vieraili myös esimerkiksi presidentti Kekkonen ja myöhemmin Mauno Koivisto.[4][2][9][13]

Televisiosarjan lisäksi Myrskyluoto-kirjoista on julkaistu lukuisia erilaisia näytelmä­versioita.[13][14] Tiina Lymin ohjaama ja käsikirjoittama elokuvasovitus Myrskyluodon Maija sai ensi-iltansa 19. tammikuuta 2024.[15][16]

Viimeiset vuodet ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anni Blomqvistin kotitalo Strömmen Simskälassa vuonna 2018.

Blomqvist asui koko elämänsä Ahvenanmaan Simskälan saaressa.[2] Kotitalo Strömmen muodostui suosituksi matkailukohteeksi sen jälkeen, kun Blomqvist sai teoksillaan julkisuutta. Blomqvistin poika Bengt asui Strömmenissä yhdessä äitinsä kanssa ja rakensi taloon myös lisäsiiven äidilleen kirjoittamishuoneeksi, jotta "ruokapöytä lopultakin vapautui käsikirjoituksista ja kirjoista ruokailukäyttöön". Vielä Helsingin Sanomille antamassaan 75-vuotissyntymäpäivähaastattelussa Blomqvist naurahti toivovansa, että hänestäkin tulisi jonain päivänä isoäiti.[2][6] Pari vuotta haastattelun jälkeen, merivartijana työskennellyt Bengt hukkui 18. toukokuuta 1987. Kevät oli myöhässä ja veneen uskotaan törmänneen pinnanalaiseen jäälauttaan. Bengtin ruumis havaittiin vasta pari kuukautta myöhemmin Turun vartiolentueen helikopterista käsin. Anni Blomqvist kertoi ajatelleensa, että Jumalan käsi oli nostanut hänet luodolle.[5][6]

Kaikkien lähimpien perheenjäsentensä kuoltua merellä, Blomqvist asui yksin kotitalossaan Strömmenissä. Viimeinen Blomqvistin kirja Eikä merta enää ole (Havet finns inte mer) on omaelämäkerrallinen ja käsittelee Bengtin kuolemaa.[3] Kirjan nimi on kaiverrettu myös Bengt ja Anni Blomqvistin yhteiseen hautakiveen.[10] Blomqvist testamenttasi kotitalonsa Ahvenanmaan kulttuurisäätiölle. Talo toimii testamentin ohjeiden mukaan kirjailijaresidenssinä sekä kesällä museona.[6][10] Simskälassa sijaitsee myös Blomqvistin synnyinkoti Östergårds, jossa toimii nykyisin Stormskärs Värdshus -vierastalo ja kahvila.[17]

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tie Myrsky­luodolle, 1974 (Vägen till Storms­käret, 1968)
  • Luoto meressä, 1975 (Med havet som granne, 1969)
  • Maija, 1975 (Maja, 1970)
  • Meren voimia vastaan, 1976 (I kamp med havet, 1971)
  • Hyvästi Myrsky­luoto, 1976 (Vägen från Storms­käret, 1973)
  • Meri yksin ystäväni, 1977 (I stormens spår, 1966)
  • Anna Beatan suuri ikävä, 1980 (Anna Beata, 1979)
  • Anna Beata kohtaa rakkauden, 1981 (Anna Beata möter kärleken, 1981)
  • Anna Beata saa oman kodin, 1984 (Anna Beata får eget hem, 1983)
  • Muistojeni Myrsky­luoto, 1988 (Vandring i barn­doms­landet, 1986)
  • Eikä merta enää ole, 1990 (Havet finns inte mer, 1989)
  • Saari tuulten sylissä, 1991 (I nöd och lust, 1978)
  • Myrsky­luodon Maija (Tie Myrsky­luodolle, Luoto meressä, Maija), 2005, tasku­kirjaversio 2008)
  • Hyvästi Myrsky­luoto (Meren voimia vastaan, Hyvästi Myrsky­luoto), 2006
  • Myrsky­luoto muistoissani, 2007

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anni Blomqvist (Maksullinen muisto­kirjoitus.) Helsingin Sanomat. 28.6.1990. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Blomqvist, Anni hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi) Viitattu 7.5.2021.
  2. a b c d e f g h i j k l m Backman, Nils-Eric: Romaaneja ruokaa laittaessa. Helsingin Sanomat, 7.10.1984, s. 14. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c d e f g Kuolleita: Kirjailija Anni Blomqvist. Helsingin Sanomat, 27.6.1990, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c d e Lind, Petra: "Anni, hon var duktig hon" 5.2.2018. Östnyland. Viitattu 16.2.2024. ruotsi
  5. a b c d e f g Jokiranta, Rita: "Minä vain kerron kaikesta mitä on tapahtunut". Helsingin Sanomat, 7.10.1989, s. 24. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b c d Nieminen, Jamie: Anni Blomqvistin jäljillä Simskälassa. Turun Sanomat, 27.5.2009. Artikkelin verkkoversio.
  7. Rossi, Venla: Myrskyluodon tarina. HS TEEMA, 2022.
  8. Tolvanen, Juhani: Juha Hurme pelasti klassikon – Katrina oli 30-luvulla kansainvälinen bestseller 25.12.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.2.2024. suomi
  9. a b c d e Liljeberg-Elgert, Sheila: Anni Blomqvist – Marthan från Stormskäret 15.1.2024. Martha.fi. Viitattu 16.2.2024. ruotsi
  10. a b c d e f Ypyä, Reija: Kirjailija Anni Blomqvist menetti miehensä sekä molemmat poikansa – Myrskyluodon Maijaa ei ehkä olisi koskaan syntynyt ilman suuria suruja 25.12.2023. Seura. Viitattu 16.2.2024. suomi
  11. a b Anni Blomqvist 2015. Gummerus. Viitattu 14.11.2015.
  12. Nykänen, Riika: Illalla tv:ssä: Myrskyluodon Maija alkaa – sarjan taustalla traaginen tarina 29.6.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.2.2024. suomi
  13. a b Leiwo, Hanne: Myrskyluodon Maija jatkaa Vaasan kaupungin­teatterin musikaalien sarjaa: ”Siinä on jotain, mikä koskettaa jokaista” Yle Uutiset. 1.9.2018. Viitattu 9.9.2019.
  14. Rytsä, Paavo & Matilainen, Ville: Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhe­näytelmästä Yle Elävä arkisto. 14.12.2007. Yleis­radio Oy. Viitattu 9.9.2019.
  15. Kotkamaa, Victoria: Åländska skärgårdseposet Stormskärs Maja blir internationell storfilm. Hufvudstadsbladet, 7.7.2021, s. 22. Helsinki: Hufvudstadsbladet Ab. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.7.2021. (ruotsiksi)
  16. Mattila, Ilkka: Myrskyluodon Maija sai ensimmäisenä viikon­loppunaan huimat katsoja­luvut 22.1.2024. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.2.2024. suomi
  17. Stormskärs Värdshus Ålandsresor. Viitattu 16.2.2024. suomi
  18. Blomqvist, Anni Kirjasampo. Viitattu 16.2.2024. suomi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Numers-Ekman, Katarina von: ”Blomqvist, Anni (1909–1990)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 676, 677. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]