Amos Anderson
| Amos Valentin Anderson | |
|---|---|
![]() Amos Anderson n. 1940 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. syyskuuta 1878 Kemiö |
| Kuollut | 2. huhtikuuta 1961 (82 vuotta) Dragsfjärd |
| Ammatti | liikemies, kustantaja, kansanedustaja, toimittaja |
| Arvonimi | vuorineuvos 1945 |
| Siviilisääty | naimaton |
Amos Valentin Anderson (3. syyskuuta 1878 Kemiö – 2. huhtikuuta 1961 Dragsfjärd) oli suomalainen liikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja ja mesenaatti eli taiteen tukija. Hän jätti omaisuutensa Konstsamfundetille, joka ylläpitää Amos Rex -taidemuseota Helsingissä.
Amos Anderson syntyi Kemiön saaren länsiosassa sijaitsevan Brokärrin kylässä maanviljelijä Anders Johan Andersonin ja Alina Lindblomin perheeseen. Hän kävi kansakoulua Vretassa ja jatkoi opintojaan ruotsinkielisessä kauppakoulussa Turussa 1898, josta valmistui merkonomiksi 1898. Rahoitusmies August Ramsayn suosituksesta hän sai ensimmäisen työpaikkansa merivahinkovakuutusyhtiö Tritonista 1898–1900.[1] Vuosiksi 1900–1902 hän muutti Göttingeniin opiskelemaan kansantaloutta ja vakuutusalaa ja opiskeli myös lyhyen ajan Lontoossa sekä Berliinissä 1904.
1902 Anderson muutti Helsinkiin, missä hän toimi vakuutusalan liikemiehenä, teollisuusyrittäjänä ja ruotsinkielisten talouslehtien (Försäkrings Tidskrift, Dagens Tidning ja Mercator) kustantajana. Suurin lehdistä oli Hufvudstadsbladet, jonka päätoimittajana Anderson myös toimi 1922–1945.[2]
Anderson omisti osuuksia kirjapainoista ja hankki kiinteistöjä Helsingin keskustasta nykyisestä Forumin korttelista ja sen liepeiltä. Hän tuki monia kulttuurin muotoja, kuten Ruotsalaista teatteria, Taidehallia ja Villa Lantea Roomassa. Anderson oli kansanedustaja Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä 1922–1927, jolloin hän toimi pankki- ja sosiaalivaliokunnassa, sekä presidentin valitsijamies 1937, 1940 ja 1943. Hän lahjoitti Tamminiemen huvilan presidentin asunnoksi.
Anderson sai vuonna 1945 vuorineuvoksen arvonimen, ja hänet vihittiin filosofian kunniatohtoriksi Åbo Akademissa vuonna 1948.[3] Hän oli myös Suomen ruotsalaisen kirjailijayhdistyksen, Suomen taideakatemian, Suomen taideyhdistyksen ja Konstnärsgillet-yhdistyksen kunniajäsen.[1]
Anderson oli naimaton eikä jättänyt perillisiä. Anderson perusti vuonna 1940 Konstsamfundet-yhdistyksen kulttuurisia tarkoituksia varten ja testamenttasi omaisuutensa sille. Vuonna 1948 Svenska teaternin aulaan paljastettiin Andersonin reliefi, jonka teki kuvanveistäjä Gunnar Elfgren.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c ”Amos Anderson”, Biografiskt lexikon för Finland. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland. URN:NBN:fi:sls-4398-1416928957004 Amos Anderson. (ruotsiksi)
- ↑ Amos Anderson Amos Andersonin taidemuseo. Viitattu 15.3.2008.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 492. Helsinki: Otava, 1961.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Anderson, Amos Valentin”, Suomen kirjailijat 1917–1944, s. 20. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 365. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-238-9 ISSN 0355-1768
- Landgrén, Lars-Folke: ”Anderson, Amos (1878–1961)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 293–296. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8 Teoksen verkkoversio.
- Melin, Olav S. – Malmström, Synnöve – Kristensson Uggla, Bengt: Den ensamme mecenaten: Tron och mystiken, Amos Andersons drivkrafter. Esbo: Vidi-Press, 2020. ISBN 978-952-94-2843-4
- Steinby, Torsten: Amos Anderson. Föreningen Konstsamfundets publikationsserie II. Esbo 1979.
- Steinby, Torsten: Amos Anderson. Press och kultur. Föreningen Konstsamfundets publikationsserie III. Helsingfors 1982.
- Steinby, Torsten: Elva uppsatser. Föreningen Konstsamfundets publikationsserie XIV. Helsingfors 1993.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Museon kotisivuilla Andersonin elämäntarina
- Museon yhteystiedot sekä ajankohtaisia näyttelyitä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Amos Anderson Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Anderson, Amos hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Edeltäjä: Arthur Frenckell |
Hufvudstadsbladetin päätoimittaja 1928–1936 |
Seuraaja: Egidius Ginström |
- Kansanedustajat
- Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikot
- Varsinais-Suomen vaalipiiri
- Suomalaiset liikemiehet
- Suomalaiset lehdenkustantajat
- Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat
- Vuorineuvokset
- Suomalaiset mesenaatit
- Suomalaiset päätoimittajat
- Taiteen keräilijät
- Suomalaiset keräilijät
- Suomalaiset taide-elämän vaikuttajat
- Vuonna 1878 syntyneet
- Vuonna 1961 kuolleet
