Max Engman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Max Engman vuonna 2008

Max Robert Engman (s. 27. syyskuuta 1945 Helsinki) on suomalainen historiantutkija, joka toimi Åbo Akademin yleisen historian professorina vuodesta 1985 vuoteen 2011.[1] Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa muuttoliikkeet, pietarinsuomalaisten historia ja ensimmäisen maailmansodan jälkeinen poliittinen historia.[2]

Engman palkittiin vuonna 2007 Ruotsin suurimmalla historiapalkinnolla Hertig Karls prisillä ensimmäisenä ei-ruotsalaisena.[3] Vuonna 2016 hän sai Ruotsin suurimman tietokirjapalkinnon Stora fackboksprisetin teoksestaan Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922,[4] ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Tollanderin palkinto samasta teoksesta.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finljandtsy v Peterburge. Maks Engman. Perevod so švedskogo A. I. Rupasova. Jevropeiski Dom, 2005. ISBN 5-8015-0183-5
  • Förvaltningen och utvandringen till Ryssland 1809–1917. Tryckericentralen: Förvaltningshistoriekommittén, 1995. ISBN 951-37-1731-3
  • Gränsfall: Utväxlingar och gränstrafik på Karelska näset 1918–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2008. ISBN 978-951-583-148-4
  • Kaksoiskotka ja leijona: Nikolai Valapaton muisto ja muita kirjoituksia. Suomentanut Marja Engman. VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0772-5
  • Lejonet och dubbelörnen: Finlands imperiella decennier 1830–1890. 2000. ISBN 91-7486-621-4
  • Mannen i kolboxen: John Reed och Finland. Max Engman & Jerker A. Eriksson. Svenska litteratursällskapet i Finland, 1979. ISBN 951-9017-47-X
  • Norden och flyttningarna under nya tiden. Foreningerne Norden, 1997. ISBN 87-7701-548-7
  • Petersburgska vägar. Schildt, 1995. ISBN 951-50-0748-8
  • Pietarinsuomalaiset. WSOY, 2004.ISBN 951-0-27902-1
  • Pitkät jäähyväiset: Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34880-2
  • Raja: Karjalankannas 1918–1920. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32765-4
  • Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2016. ISBN 978-951-583-354-9
  • S:t Petersburg och Finland: Migration och influens 1703–1917. (Väitöskirja.) Societas scientiarum Fennica, 1983. ISBN 951-653-114-8
  • Suomalaiset Venäjällä: Lähdeopas = Handledning till källor rörande finländare i Ryssland. Suomentanut Kauko I. Rumpunen. Kansallisarkisto, 2004. ISBN 951-53-2652-4
  • Suureen itään: Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirtolaisuusinstituutti, 2005. ISBN 951-9266-84-4
  • Vallankumouksen salamatkustaja: John Reed Suomessa. Max Engman & Jerker A. Eriksson. (Alkuteos: Mannen i kolboxen.) Suomentanut Timo Hämäläinen. WSOY 1982. ISBN 951-0-11257-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Engman, Max hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 243. WSOY 1990.
  3. Monto, Riitta: Max Engman saa Ruotsin suurimman historiapalkinnon Turun Sanomat. 10.8.2007. Viitattu 17.12.2016.
  4. Historioitsija Max Engman saa Ruotsin suurimman tietokirjapalkinnon Helsingin Sanomat. 25.11.2016. Viitattu 17.12.2016.
  5. Sonck, Fredrik: Prisregn över både författare och forskare. Hufvudstadsbladet, 6.2.2017, s. 19.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.