Max Engman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Max Engman vuonna 2008

Max Robert Engman (s. 27. syyskuuta 1945 Helsinki) on suomalainen historiantutkija, joka toimi Åbo Akademin yleisen historian professorina vuodesta 1985 vuoteen 2011.[1] Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa muuttoliikkeet, pietarinsuomalaisten historia ja ensimmäisen maailmansodan jälkeinen poliittinen historia.[2]

Engman palkittiin vuonna 2007 Ruotsin suurimmalla historiapalkinnolla Hertig Karls prisillä ensimmäisenä ei-ruotsalaisena.[3] Vuonna 2016 hän sai Ruotsin suurimman tietokirjapalkinnon Stora fackboksprisetin teoksestaan Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922,[4] ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Tollanderin palkinto samasta teoksesta.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finljandtsy v Peterburge. Maks Engman. Perevod so švedskogo A. I. Rupasova. Jevropeiski Dom, 2005. ISBN 5-8015-0183-5
  • Förvaltningen och utvandringen till Ryssland 1809–1917. Tryckericentralen: Förvaltningshistoriekommittén, 1995. ISBN 951-37-1731-3
  • Gränsfall: Utväxlingar och gränstrafik på Karelska näset 1918–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2008. ISBN 978-951-583-148-4
  • Kaksoiskotka ja leijona: Nikolai Valapaton muisto ja muita kirjoituksia. Suomentanut Marja Engman. VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0772-5
  • Lejonet och dubbelörnen: Finlands imperiella decennier 1830–1890. 2000. ISBN 91-7486-621-4
  • Mannen i kolboxen: John Reed och Finland. Max Engman & Jerker A. Eriksson. Svenska litteratursällskapet i Finland, 1979. ISBN 951-9017-47-X
  • Norden och flyttningarna under nya tiden. Foreningerne Norden, 1997. ISBN 87-7701-548-7
  • Petersburgska vägar. Schildt, 1995. ISBN 951-50-0748-8
  • Pietarinsuomalaiset. WSOY, 2004.ISBN 951-0-27902-1
  • Pitkät jäähyväiset: Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34880-2
  • Raja: Karjalankannas 1918–1920. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32765-4
  • Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2016. ISBN 978-951-583-354-9
  • S:t Petersburg och Finland: Migration och influens 1703–1917. (Väitöskirja.) Societas scientiarum Fennica, 1983. ISBN 951-653-114-8
  • Suomalaiset Venäjällä: Lähdeopas = Handledning till källor rörande finländare i Ryssland. Suomentanut Kauko I. Rumpunen. Kansallisarkisto, 2004. ISBN 951-53-2652-4
  • Suureen itään: Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirtolaisuusinstituutti, 2005. ISBN 951-9266-84-4
  • Vallankumouksen salamatkustaja: John Reed Suomessa. Max Engman & Jerker A. Eriksson. (Alkuteos: Mannen i kolboxen.) Suomentanut Timo Hämäläinen. WSOY 1982. ISBN 951-0-11257-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Engman, Max hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012).
  2. Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 243. WSOY 1990.
  3. Monto, Riitta: Max Engman saa Ruotsin suurimman historiapalkinnon Turun Sanomat. 10.8.2007. Viitattu 17.12.2016.
  4. Historioitsija Max Engman saa Ruotsin suurimman tietokirjapalkinnon Helsingin Sanomat. 25.11.2016. Viitattu 17.12.2016.
  5. Sonck, Fredrik: Prisregn över både författare och forskare. Hufvudstadsbladet, 6.2.2017, s. 19.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Engman, Max. Biografiskt lexikon för Finland. (ruotsiksi)
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.