Anna-Maria Åström

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna-Maria Åström
Henkilötiedot
Syntynyt 15. syyskuuta 1951 (ikä 67)
Helsinki
Kansallisuus Suomi
Ammatti kansatieteen emeritaprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (VTK 1975, FL 1984, FT 1994)
Instituutti Åbo Akademi
Palkinnot SLS:n Mauritz Hallbergin palkinto (1994), Kungl. Gustav Adolfs Akad pris för svenska folkkultur (1994), Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2002)

Anna-Maria Åström (s. 15. syyskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, joka toimi Åbo Akademin pohjoismaisen kansatieteen professorina (1999–2015).[1][2][3][4][5]

Åström kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1970 (Lärovärket för gossar och flickor i Helsingfors). Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi 1975, filosofian lisensiaatiksi 1984 ja tohtoriksi 1994. Åbo Akademin suomalaisen ja vertailevan etnologian dosentti (1995–).[1][3]

Hän työskenteli Eduskunnan kirjastossa tilapäisenä kirjastotyöntekijänä (1975), ja Ammattikasvatushallituksessa tilapäisenä kääntäjänä (1976). Hän oli Helsingin kaupungin tilastokeskuksen aktuaari (1976–1979). Tämän jälkeen hän oli Svenska litteratursällskapet i Finlandin kansankulttuuriarkiston assistentti, arkistonhoitaja ja -johtaja (1979–1987). Hän oli Helsingin kaupungin historiakomission osa-aikainen tutkija (1995–1996), sitten Suomen Akatemian nuorempi (1987–1995) ja vanhempi tutkija (1995–1999). Åbo Akademin kansatieteen, erityisesti pohjoismaisen kansatieteen professorina hän toimi vuodesta 1999 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1][3]

Hän oli Laboratorium för folk och kulturin toimittaja (1989–2004).[3] Lisäksi hän on ollut useiden tieteellisten julkaisujen toimituskunnan jäsen: Ethnologia Fennica (1989–), Historisk tidskrift för Finland (1990–1998), Budkavlen (1999–) ja Ethnologia Scandinavica (2004–).[3][1]

Åströmin saamiin tunnustuksiin kuuluvat Svenska litteratursällskapet i Finlandin Mauritz Hallbergin palkinto (1994), Kuninkaallisen Gustav Adolfin akatemian ruotsalaisen kansankulttuurin palkinto (1994) ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2002).[1][3] Åström on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2002.[2][3]

Åströmin isä on professori Sven-Erik Åström.[3][3]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 2007 mennessä Åströmin tuotantoon kuului noin 80 tieteellistä artikkelia tai muuta julkaisua.[1] Uppslagsverket toteaa hänen julkaisseen noin 200 tutkimukseen liittyvää kirjoitusta.[4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Social struktur och livsföring i Kaskö under 1900–talet – Kaskö kontinuitet och förändring i en småstad (1985)
  • (toim.) Hemma bäst (1990)
  • (toim.) Kring tiden (1991)
  • ‘Sockenboarne’ Herrgårdskultur i Savolax 1790–1850 (1993), väitöskirja
  • Gränsfolkets barn (2001)
  • (toim.) Memories of my town (2004)
  • (toim.) Stadens hjärta (2012)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 1. huhtikuuta 2019), s. 852View and modify data on Wikidata
  2. a b Jäsenluettelo - Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenet (pdf) 31.5.2018. Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 1.4.2019.
  3. a b c d e f g h i Ulla Paavilainen, Anneli Saikkonen ja Tuuli Virta, Kuka kukin on 2015, Otava (ISBN 978-951-1-28228-0, ISSN 1237-7570, viitattu 1. huhtikuuta 2019), s. 1044View and modify data on Wikidata
  4. a b Bo Lönnqvist: Åström, Anna-Maria Uppslagsverket, uppslagsverket.fi. Schildts förlags Ab. Viitattu 1.4.2019.
  5. Forskare vid ämnet etnologi. Professor Anna-Maria Åström f. 1951 (2015 arkistoitu verkkosivu) Åbo Akademi, abo.fi. Viitattu 1.4.2019.