Päiviö Tommila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juhani Päiviö Tommila (4. elokuuta 1931 Jyväskylä18. marraskuuta 2022 Kauniainen[1][2]) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko, joka toimi muun muassa Helsingin yliopiston rehtorina.[3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tommila väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1962 tutkielmalla La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (Suomi ja eurooppalainen politiikka 1809–1815). Hän tutki Suomen historiaa, etenkin 1800-luvun poliittista historiaa, kaupunkihistoriaa sekä lehdistön ja historiankirjoituksen historiaa. Tieteellisten tutkimusten lisäksi hän julkaisi yleistajuisia tekstejä ja oli useiden teossarjojen päätoimittaja tai työryhmän jäsen.[4]

Tommila työskenteli Helsingin yliopiston assistenttina 1959–1965 ja dosenttina vuosina 1962–1967, Turun yliopiston Suomen historian professorina 1965–1976 sekä Helsingin yliopiston Suomen historian professorina 1976–1994.[5]

Tommila teki uraa myös Helsingin yliopiston hallinnossa ja toimi yliopiston rehtorina 1988–1992.[6] Tommila toimi myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana 1989–1999 ja hänet kutsuttiin Satakuntalaisen Osakunnan kunniajäseneksi 2011.[7] Lisäksi hän oli Suomen kulttuurirahaston hallituksessa 1978–1985 ja puheenjohtajana 1983–1985.[8]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiviö Tommilan isä oli kemisti Eero Tommila.[9]

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nurmijärven pitäjän historia I–II (1958–1959)
  • La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (1962)
  • Suomen lehdistön levikki ennen vuotta 1860 (1963)
  • Jyväskylän kaupungin historia I–II (1970–1972)
  • Keski-Suomen lehdistö I–IV (T. Raition kanssa, 1970–1979)
  • Suomen autonomian synty 1809–1819 (1984)
  • Suomen historiankirjoitus (1989)
  • Research in Finland: A History (2006)
  • Eero Tommila, kemisti (2009)
  • Kummalasta Telkkään: Sata vuotta Kustavin kesähistoriaa (2010)
  • Talonpoikia ja opinkäyntiä: Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina (2011)

Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venäläinen sortokausi Suomessa (1960)
  • Suomen kulttuurihistoria 1–3 (1979–1982)
  • Suomen kaupunkilaitoksen historia 1–3 (1981–1984)
  • Suomen lehdistön historia 1–10 (1985–1992)
  • Suomen hallitsijat (2000)
  • Suomen tieteen historia 1–4 (2000–2003)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.12.2022, s. B 33.
  2. Helsingin yliopiston entinen rehtori, akateemikko Päiviö Tommila on kuollut. Iltalehti 20.11.2022.
  3. Akateemikko Juhani Päiviö Tommila Suomen Akatemia. Viitattu 29.11.2022.
  4. Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 533. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 750. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  6. Akateemikko Päiviö Tommila. (Arkistoitu – Internet Archive) Akatemia 2015
  7. Historia Tieteellisten seurain valtuuskunta. 10.12.2014. Viitattu 21.11.2022.
  8. Meinander, Henrik: ”Tommila, Päiviö (1931–2022)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 862–864. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
  9. Arppe, Teemu: Professori Eero Tommilan elämäkerta: Vihreän lampun taika (PDF) (arkistoitu sivu) 2010. Kemiauutiset. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 22.11.2022.
  10. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 938–939. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  11. Tieteen akateemikot Suomen Akatemia. Viitattu 29.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]