Päiviö Tommila
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Juhani Päiviö Tommila (4. elokuuta 1931 Jyväskylä – 18. marraskuuta 2022 Kauniainen[1][2]) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko, joka toimi muun muassa Helsingin yliopiston rehtorina.[3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tommila väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1962 tutkielmalla La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (Suomi ja eurooppalainen politiikka 1809–1815). Hän tutki Suomen historiaa, etenkin 1800-luvun poliittista historiaa, kaupunkihistoriaa sekä lehdistön ja historiankirjoituksen historiaa. Tieteellisten tutkimusten lisäksi hän julkaisi yleistajuisia tekstejä ja oli useiden teossarjojen päätoimittaja tai työryhmän jäsen.[4]
Tommila työskenteli Helsingin yliopiston assistenttina 1959–1965 ja dosenttina vuosina 1962–1967, Turun yliopiston Suomen historian professorina 1965–1976 sekä Helsingin yliopiston Suomen historian professorina 1976–1994.[5]
Tommila teki uraa myös Helsingin yliopiston hallinnossa ja toimi yliopiston rehtorina 1988–1992.[6] Tommila toimi myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana 1989–1999 ja hänet kutsuttiin Satakuntalaisen Osakunnan kunniajäseneksi 2011.[7] Lisäksi hän oli Suomen kulttuurirahaston hallituksessa 1978–1985 ja puheenjohtajana 1983–1985.[8]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päiviö Tommilan isä oli kemisti Eero Tommila.[9]
Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1970
- WSOY:n kirjallisuussäätiön tiedonjulkistamispalkinto 1982[10]
- Warelius-palkinto 1990
- Suomalaisen tiedeakatemian kunniapalkinto 1997[10]
- Tieteen akateemikko 2004[11]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nurmijärven pitäjän historia I–II (1958–1959)
- La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (1962)
- Suomen lehdistön levikki ennen vuotta 1860 (1963)
- Jyväskylän kaupungin historia I–II (1970–1972)
- Keski-Suomen lehdistö I–IV (T. Raition kanssa, 1970–1979)
- Suomen autonomian synty 1809–1819 (1984)
- Suomen historiankirjoitus (1989)
- Research in Finland: A History (2006)
- Eero Tommila, kemisti (2009)
- Kummalasta Telkkään: Sata vuotta Kustavin kesähistoriaa (2010)
- Talonpoikia ja opinkäyntiä: Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina (2011)
Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Venäläinen sortokausi Suomessa (1960)
- Suomen kulttuurihistoria 1–3 (1979–1982)
- Suomen kaupunkilaitoksen historia 1–3 (1981–1984)
- Suomen lehdistön historia 1–10 (1985–1992)
- Suomen hallitsijat (2000)
- Suomen tieteen historia 1–4 (2000–2003)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.12.2022, s. B 33.
- ↑ Helsingin yliopiston entinen rehtori, akateemikko Päiviö Tommila on kuollut. Iltalehti 20.11.2022.
- ↑ Akateemikko Juhani Päiviö Tommila Suomen Akatemia. Arkistoitu 20.11.2022. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 533. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 750. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Akateemikko Päiviö Tommila. (Arkistoitu – Internet Archive) Akatemia 2015
- ↑ Historia Tieteellisten seurain valtuuskunta. 10.12.2014. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ Meinander, Henrik: ”Tommila, Päiviö (1931–2022)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 862–864. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Arppe, Teemu: Professori Eero Tommilan elämäkerta: Vihreän lampun taika (PDF) (arkistoitu sivu) 2010. Kemiauutiset. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 938–939. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Tieteen akateemikot Suomen Akatemia. Viitattu 29.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Päiviö Tommila. 375 humanistia 9.10.2015. Helsingin yliopisto.
- Tommila, Päiviö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Päiviö Tommilan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
