R. A. Wrede

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
R. A. Wrede, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1896.

Rabbe Axel Wrede af Elimä[1] (16. heinäkuuta 1851 Anjala16. helmikuuta 1938 Anjala)[2] oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko. Hän oli yksi Ruotsalaisen kansanpuolueen perustajista.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R. A. Wrede oli tunnetun vapaaherrallisen Wrede af Elimä -aatelissuvun edustaja. Hänen veljensä oli arkkitehti K. A. Wrede ja heidän lankonsa oikeustieteilijä Robert Hermanson.[3] Wreden vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Henrik August Wrede ja Anna Vilhelmina Baeckman.[2] R. A. Wrede meni vuonna 1879 naimisiin pikkuserkkunsa Johanna Sofia Paulina Wreden (s. 1857) kanssa, joka oli Mathilda Wreden sisar.[4] Suomen sisällissodassa kaatunut metsänhoitaja, vapaaherra Henrik August Wrede af Elimä (1884–1918) oli heidän poikansa.[5]

Toimittuaan sukunsa edustajana valtiopäivillä vuodesta 1877 säätyvaltiopäivien loppuun Wrede oli kansanedustajana 1910–1913 ja 1917–1918. Wrede oli perehtynyt erityisesti siviililainoppiin ja prosessioikeuteen. Hän oli Helsingin yliopiston professori 1885–1905 ja rehtori 1905. Hänestä tuli senaatin oikeusosaston jäsen 1905 ja vuonna 1909 sen varapuheenjohtaja. Hän erosi senaatista vuonna 1909 keisarin perustuslain tulkinnan takia. Åbo Akademin kanslerina hän toimi lähes kuolemaansa asti.[6] R. A. Wreden joskus unohdettu suurtyö oli Suomen hallitusmuodon valmistelu omistamassaan Wredebyn kartanossa kesällä 1917 yhdessä K. J. Ståhlbergin sekä Anton Kotosen kanssa. Heidän valmistelemansa luonnos toimi myöhemmin vuonna 1919 hyväksytyn tasavaltalaisen hallitusmuodon pohjana. Wrede tosin itse vastusti tasavaltaa ja olisi halunnut Suomesta monarkian.

Wrede johti komiteaa, jonka tehtävänä oli valmistella Suomeen moderni oikeudenkäyntimenettely. Wreden komitean ehdotus julkaistiin vuonna 1901, mutta vasta yli 90 vuotta myöhemmin tuo uudistus lopulta toteutettiin kun maahan saatiin suullinen, välitön ja keskitetty oikeudenkäyntimenettely. Lakimiehenä hän oli sekä suuriruhtinaskunnan aikana että sotien välisenä aikana ja kirjallisen tuotantonsa johdosta kauan sen jälkeen paras parhaiden joukossa ja uuttera etenkin yksityisoikeuden tutkijana ja tuntijana. Koulutuksensa hän oli viimeistellyt Saksassa, mutta maan itsenäistyttyä hän oli henkilökohtaisesti luomassa hyvin hedelmälliseksi osoittautunutta yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hän henkilökohtainen osuutensa edelleen voimassa olevan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain syntymiseen oli suuri. Hänen nimensä on ollut viime vuosiin asti tuttu kaikille lakimiehille, koska hänen kirjojaan käytettiin niin kauan tenttikirjoina ja tiedekuntien pääsykoekirjoina (Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys).

Vaikka Wrede olikin ollut vanhoillinen kuningasvallan kannattaja, hän oli tasavaltalaisen Ståhlbergin yhteistyökumppani ja ystävä myös tämän presidenttikaudella.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537
  2. a b R. A. Wrede Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Veli-Matti Autio: Wrede (1200– ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Hurskainen, E: "Mathilda Wrede", sivu 38, 2004
  5. ”Wrede af Elimä, Henrik August”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 519. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  6. http://www.finnicakymenlaakso.fi/henkilogalleria/kv/index_v.php?id=26
  7. Tore Modéen: Wrede, Rabbe Axel (1851–1938) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.