Henrik Snellman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Henrik Snellman (24. huhtikuuta 1780 Kokkolan maalaiskunta11. toukokuuta 1835 Vaasa) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian professori ja rehtori.

Snellmanin vanhemmat olivat Lohtajan kirkkoherra Johan Snellman (1741–1800) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Katarina Sidensnöre. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1797. Snellman valmistui filosofian maisteriksi Turun akatemiasta 1802, ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1808. Hänestä tuli teologian tohtori vuonna 1818.

Snellman oli Vaasan triviaalikoulun vt. apologistana vuodesta 1802, Turun akatemian kirjaston ylimääräisenä amanuenssina vuodesta 1803, kaunopuheisuuden dosenttina vuodesta 1804, Turun katedraalikoulun vt. konrehtorina 1804–1806 sekä kasvatusopillisen seminaarin lehtorina vuodesta 1807. Hän oli Turun akatemian kolmas teologian professori 1812–1822, ja samalla hän oli palkkapitäjänsä Paimion kirkkoherrana vuodesta 1813. Snellman toimi Turun akatemian rehtorina 1816–1817, ja hän oli Turun tuomiokapitulin jäsen 1812–1822. Viimeksi Snellman toimi Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherrana vuodesta 1822 alkaen. Hänestä tuli vt. lääninrovasti 1823 ja vakinainen lääninrovasti 1824.

Snellman oli naimisissa vuodesta 1806 Anna Katarina Gottschickin (k. 1840) kanssa. Heidän poikiansa olivat Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja valtiopäivämies Frans Arvid Snellman (1818–1873) ja kapteeni Niklas Henrik Snellman (1817–1855), joka oli Krimin sodan aikana englantilaisten sotavankina 1854–1855. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Snellman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11073>. Luettu 7.2.2015.