Gabriel von Bonsdorff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo arkkiatrista. Gabriel von Bonsdorff oli myös samanniminen jääkäri.
Gabriel von Bonsdorff
Gabriel von Bonsdorff.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 6. lokakuuta 1762
Porvoo
Kuollut 22. marraskuuta 1831 (69 vuotta)
Turku
Muut tiedot
Koulutus Turun akatemia ja Uppsalan yliopisto

Gabriel Bonsdorff, vuodesta 1819 von Bonsdorff (6. lokakuuta 1762 Porvoo22. marraskuuta 1831 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkiatri, Turun akatemian professori ja Collegium medicumin (myöhempi Lääkintöhallitus) esimies. [1] Turun akatemian rehtorina hän toimi vuosina 1791–1792, 1797–1798 ja 1810–1811.[2]

Bonsdorff kuului Bonsdorff-sukuun. Hänen isänsä oli kirkkoherra ja lääninrovasti Petter Bonsdorff vanhempi. Hänen veljiään olivat teologian professori Jakob Bonsdorff ja teologi ja kielten professori Johan Bonsdorff. Bonsdorff meni vuonna 1788 naimisiin Anna Adolfina Buschin kanssa. He saivat kahdeksan lasta, joihin kuuluivat muun muassa kemisti Pehr Adolf von Bonsdorff [3] ja kameralisti Johan Gabriel von Bonsdorff[4].

Porvoossa syntynyt ja ylioppilaaksi kirjoittanut Bonsdorff aloitti opinnot Turun akatemiassa vuonna 1779. Hän jatkoi opintojaan Uppsalan yliopistossa, jossa väitteli tohtoriksi vuonna 1785. Vuodesta 1786 lähtien hän toimi akatemian luonnonhistorian ja eläinlääketieteen professorina ja myöhemmin lisäksi fysiologian ja anatomian professorina. Vuonna 1815 Bonsdorffista tuli Collegium medicumin esimies. Hän toimi virassa vuoteen 1825 saakka. Bonsdorff nimettiin Suomen ensimmäiseksi arkkiatriksi vuonna 1817.[5] Vuonna 1819 hänet aateloitiin ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 181.[6]

Bonsdorff tunnettiin myös hyönteisiin erikoistuneena luonnontutkijana. Hänellä oli mittava luonnontieteellinen kokoelma, joka tuhoutui Turun palossa 1827. Vuonna 1797 Bonsdorff oli mukana perustamassa Suomen Talousseuraa, 1790 Turun Soitannollista Seuraa ja 1821 Rauman kylpylää. Vuonna 1822 hän teki keisarille esityksen eläinlääkärien virkojen saamiseksi lääneihin sekä eläinlääketieteen opetuslaitoksen perustamiseksi.

Varsinaisen päätyönsä ohella Bonsdorff toimi myös arkkitehtina. Hän opiskeli alaa Tukholmassa vuonna 1796 ja oli mukana useissa Turun akatemian rakennushankeissa joko asiantuntijana tai suunnittelijana. Bonsdorff suunnitteli isännöimänsä Brinkhallin kartanon päärakennuksen ja muun muassa Huittisissa olevan Takkulan kartanon päärakennuksen sekä toimi valvojana Jokioisten kartanon rakennustöissä. [7] Yhteensä hänen suunnittelemiaan rakennuksia tunnetaan yli 30.

Gabriel von Bonsdorff kuoli koleraan 69-vuotiaana vuonna 1831.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arno Forsius: Arkkiatrin arvonimi ja Suomen arkkiatrit
  2. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel von Bonsdorff. Verkkojulkaisu 2005, Luettu 6.8.2020.
  3. Gabriel von Bonsdorff Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Kotivuori, Yrjö: Johan Gabriel von Bonsdorff. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. Suomen arkkiatrit kautta aikojen
  6. Adliga ätten nr 181 von Bonsdorff Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
  7. Museovirasto/Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo