Josef Pippingsköld

Tämä artikkeli käsittelee lääketieteen professori Josef Pippingsköldiä (1760–1815). Vuosina 1825–1892 eläneestä professori Josef Adam Joakim Pippingsköldistä on eri artikkeli.

Josef Pippingsköld

Henkilötiedot
Syntynyt	5. toukokuuta 1760 Turku, Ruotsi
Kuollut	26. helmikuuta 1815 (54 vuotta) Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti	lääkäri
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Josef (Joseph) Gustaf Pippingsköld (alk. Pipping; 5. toukokuuta 1760 Turku – 26. helmikuuta 1815 Turku) oli suomalainen lääkäri ja Turun akatemian professori. Hänet aateloitiin 1812 nimellä Pippingsköld.^[1]

Pippingsköld väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1785. Hän oli Turun akatemian anatomian, kirurgian ja lapsenpäästöopin ylimääräinen professori 1789–1812 ja ensimmäinen varsinainen kirurgian ja lapsenpäästöopin professori vuodesta 1812 sekä akatemian rehtori 1814–1815.^[2] Hän jätti 1810 muistion keisarille Suomen lääkintölaitoksen uudistamisesta ja parantamisesta. Esitykset toteutuivat suurimmaksi osaksi ajan myötä.^[1]

Pippingsköld kuului Suomen Talousseuran perustajiin ja johtajiin.^[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuwo, kuinga terwellinen ja hywän maullinen ruoka taitaan walmistaa nummi- (nurmi-) eli kangas-jäkälästä eli kangas-sammalesta ja peuran-jäkälästä eli peuran-sammalesta, ulosannettu Kuningalliselda Suomen huonenpidon seuralda Turuusa. Turuusa, prändätty Frenckellin kirjan-prändisä 1798
Anwisningar till weneriska sjukdomars igenkännande och förekommande. Åbo 1819
Johdatus eli neuwo kuppa- eli fransuusi-taudin tundemiseen ja wältämisen. Ilmestynyt alun perin teoksessa Almanakka (1814) nimellä Kupan, pahan taudin eli fransuusin tundemisesta ja wälttämisestä. Turku 1819, 2. painos 1842, 3. painos 1855, 4. painos 1868

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ ^a ^b ^c Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, p. 1268. Otava 1967.
↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 904. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forsius, Arno: Pippingsköld, Joseph (1760–1815). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.6.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Forsius, Arno: Pippingsköld, Joseph Gustavi (1760–1815) – kirurgian professori ja terveydenhuollon uudelleen järjestäjä. (Arkistoitu – Internet Archive)
Nordisk familjebok, Josef Pippingsköld (ruotsiksi)

n k m Turun akatemian, Aleksanterin yliopiston ja Helsingin yliopiston rehtorit

Kuninkaallinen Turun akatemia (1640–1809)	E. Petraeus (1640–1641) M. Wexionius (1641–1642) Vigelius (1642–1643) Achrelius (1643–1644) Kexlerus (1644–1645) Terserus (1645–1646) Stodius (1646–1647) Alanus (1647–1648) Nycopensis (1648–1649) E. Petraeus (1649–1650) Achrelius (1650–1651) Stodius (1651–1652) Alanus (1652–1653) M. Wexionius (1653–1655) Kexlerus (1655–1656) Nycopensis (1656–1657) Thauvonius (1657–1658) Stodius (1658–1659) P. Bergius (1659–1660) O. Wexionus (1660–1661) Svenonius (1661–1662) Thuronius (1662–1664) Kempe (1664–1665) Thauvonius (1665–1666) Kexlerus (1666–1667) O. Wexionus (1667–1668) Svenonius (1668–1669) P. Bergius (1669–1670) Bång (1670–1671) Miltopaeus (1671–1672) Tunander (1672–1673) Ja. Flachsenius (1673–1674) A. Petraeus (1674–1675) Kempe (1675–1676) Tillandz (1676–1677) Laurbecchius (1677–1678) Svenonius (1678–1679) Jo. Flachsenius (1679–1680) Gezelius (1680–1681) Fahlander (1681–1682) Ja. Flachsenius (1682–1683) Tillandz (1683–1684) Laurbecchius (1684–1685) Svenonius (1685–1686) Jo. Flachsenius (1686–1687) Achrelius (1687–1688) Tolpo (1688–1689) Wanochius (1689–1690) P. Hahn (1690–1691) Ja. Flachsenius (1691–1692) Swederus (1692–1693) Lund (1693–1694) Laurbecchius (1694–1695) Jo. Flachsenius (1695–1696) Braun (1696–1697) Steen (1697–1698†) Rudeen (1698–1699) Alander (1699–1700) Munster (1700–1701) Pihlman (1701–1702) Tammelin (1702–1703) Jo. Flachsenius (1703–1704) Swederus (1704–1705) P. Hahn (1705–1706) S. Hahn (1706–1707) Hielm (1707–1708) Munster (1708–1709) Tammelin (1709–1710) G. Juslenius (1710–1711) Nysselius (1711–1712) A. Pryss (1712-1713) Bröms (1713) A. Pryss (1713–1722) Ross (1722–1724) Schulteen (1724–1725) Ekeblad (1725–1726) A. Pryss (1726–1727) Fahlenius (1727–1728) Thorwöste (1728–1729) D. Juslenius (1729–1730) Scarin (1730–1731) Jo. Haartman (1731–1732) Hasselbom (1732–1733) Björklund (1733–1734) Hassel (1734–1735) A. Bergius (1735–1736) Schulteen (1736–1737) Spöring (1737–1738) A. Pryss (1738–1739) Björklund (1739–1740) Scarin (1740–1741) Filenius (1741) Hasselbom (1743–1744) Hassel (1744–1745) Browallius (1745–1746) Spöring (1746–1747) Browallius (1747–1748) Scarin (1748–1749) S. Pryss (1749–1750) O. Pryss (1750–1751) Hassel (1751–1752) Tillander (1752–1753) Mennander (1753–1754) Mesterton (1754–1755) Clewberg (1755–1756) Kalm (1756–1757) Ja. Gadolin (1757–1758) S. Pryss (1758–1759) O. Pryss (1759–1760) Leche (1760–1761) Tillander (1761–1762) Hassel (1762–1763) Ja. Gadolin (1763–1764) Mesterton (1764–1765) Kalm (1765–1766) Ross (1766–1767) Wallenius (1767–1768) Gadd (1768–1769) Bilmark (1769–1770) Planman (1770–1771) Hassel (1771–1772) Kalm (1772–1773) Ja. Gadolin (1773–1774) Gadd (1774–1775) Ja. Haartman (1775–1776) Nääf (1776–1777) Bilmark (1777–1778) Planman (1778–1779) Lefrén (1779–1780) Ja. Gadolin (1780–1781) Calonius (1781–1782) Gadd (1782–1783) Bilmark (1783–1784) Lefrén (1784–1785) Planman (1785–1786) Porthan (1786–1787) Schalberg (1787–1788) Kreander (1788–1789) Hellenius (1789–1790) Lindqvist (1790–1791) von Bonsdorff (1791–1792) Malmström (1792–1793) Cavander (1793–1794) G. E. Haartman (1794–1795) Bilmark (1795–1796) Lefrén (1796–1797) von Bonsdorff (1797–1798) Porthan (1798–1799) Tengström (1799–1800) Calonius (1800–1801) Schalberg (1801–1802) Hellenius (1802–1803) Jo. Gadolin (1803–1804) G. Gadolin (1804–1805) Mether (1805–1806) Hällström (1806–1807) Calonius (1807–1808)

Keisarillinen Turun akatemia (1809–1828)	G. Gadolin (1809–1810) von Bonsdorff (1810–1811) Jo. Gadolin (1811–1812) G. Gadolin (1812–1813) Hällström (1813–1814) Pippingsköld (1814–1815) Wallenius (1815–1816) Snellman (1816–1817) Myréen (1817–1818) A. J. Lagus (1818–1819) Melartin (1819–1820) Bonsdorff (1820–1821) Fattenborg (1821–1822) Avellan (1822–1823) Pipping (1823–1824) Sahlberg (1824–1825) Bergbom (1825–1826) G. Gadolin (1826–1827) Hällström (1827–1828)

Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (1828–1919)	Myréen (1828–1829) Hällström (1829–1832) Melartin (1832–1833) Pipping (1833–1839) af Ursin (1839–1845) W. G. Lagus (1845–1848) G. Rein (1848–1858) Arppe (1858–1869) Lindelöf (1869–1872) Moberg (1872–1875) Topelius (1875–1878) J. J. W. Lagus (1878–1884) Ahlqvist (1884–1887) T. Rein (1887–1896) Forsman (1896–1899) Hjelt (1899–1905) Wrede (1905) Hjelt (1905–1907) Heikel (1907–1911) Donner (1911–1915) Ruin (1915–1920)

Helsingin yliopisto (1817–)	Heikel (1920–1922) Suolahti (1923–1926) Tulenheimo (1926–1930) Brotherus (1931–1938) Linkola (1938–1941) Nevanlinna (1941–1945) Långfors (1945–1950) Lönnroth (1950–1953) Ravila (1953–1956) Linkomies (1956–1962) Kivinen (1962–1971) Juva (1971–1973) Palmén (1973–1978) Oker-Blom (1978–1983) Lehto (1983–1988) Tommila (1988–1992) Ihamuotila (1992–1996) Raivio (1996–2003) Niiniluoto (2003–2008) Wilhelmsson (2008–2013) Kola (2013–2018) Niemelä (2018–2022) Lindblom (2022–)

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt	Kansallisbiografia Uppslagsverket Finland Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Josef Pippingsköld

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navigointivalikko

Haku