Petrus Bång

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Petrus Bång (1633-1696) toimi Viipurin hiippakunnan piispana 1681-1696. Tämä ruotsalaissyntyinen mies mainitaan 1600-luvun etevimmäksi virkansa hoitajaksi[1]. Hän oli tehnyt useita ulkomaanmatkoja ja oli suomen kielen taitoinen.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bång syntyi Norrbon pitäjässä, tuli ylioppilaaksi 1651 Upsalassa, jossa myös sai maisterin arvon sekä toimi jumaluusopin professorina. Kreivi Pietari Brahe kutsui hänet professoriksi Turkuun, kun piispa Johannes Terserus oli erotettu virastaan epäilyttävien opetustensa vuoksi[3]. Turussa Bång hoiti toistakymmentä vuotta teologian professorin virkaa.

Viipurin piispana Bång suhtautui ortodokseihin eri tavalla kuin edeltäjänsä[4]. Vaikka hän piti ortodoksista uskoa eksytyksenä, hän koetti osoittaa ortodokseille, ettei heidän uskonsa eronnut paljoa luterilaisuudesta. Hän ei hyväksynyt ortodoksien pakkokäännyttämistä.[2] Bång totesi, että "synnistä he opettavat puhtaasti ja totuudenmukaisesti ja he puhuvat kauniisti Jumalan armosta ja Kristuksen armotyöstä. Yksin Kristusta he pitävät Vapahtajanaan... Monet uskonkappaleet ovat heille tuntemattomia, mutta mitään he eivät tietääkseni kiellä".

Bång perusti omilla varoillaan kaupunkiin kirjapainon, joka oli Suomessa toinen järjestyksessä[1]. Hän edisti tarkastusmatkoillaan lukutaitoa seurakunnissa. Rautalammin seurakunnan vanhin säilynyt piispantarkastuspöytäkirja on vuodelta 1695. Siinä Petrus Bång totesi pitäjän miesten osaavan katekismusta "kauniisti ja puhtaasti" ulkoa. Sen sijaan vain muutamat seurakuntalaiset osasivat lukea[5].

Bång oli lukenut ja oppinut mies, joka osasi myös suomea. Tosin hänen teoksensa Ruotsin kirkon historiasta (1675) on ajalle tyypillistä götismiä, jossa mahtipontiset kuvitelmat sotkeutuivat tosiasioiden kanssa. Niinpä hän toteaa, että Aatami toimi piispana Kälkestadissa Ruotsissa[6][7]

Petrus Bång oli avioliitossa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa Katarina Leijel kuoli 1675, minkä jälkeen Bång v. 1681 solmi uuden avioliiton Magdalena Schnackin kanssa. Hänen lapsistaan eli täysi-ikäiseksi vain ensimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Katarina, joka vajaat 18-vuotiaana vihittiin vuonna 1688 avioliittoon vuonna 1691 aateloidun Carl Banckin kanssa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tietosanakirja 1, s. 1387, Helsinki 1909
  2. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 61. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Suomen kansallisbiografia 2, s. 60, Helsinki 2003
  4. Petti Laamanen: Suomen kirkon historia 2, s. 193, Porvoo 1991
  5. Rautalammin seurakunnan historia.Viitattu 8.9.2009 [vanhentunut linkki]
  6. Aatami asui Ruotsissa. Yliopistolehti 1997. Viitattu 8.9.2009
  7. Keskustelu: Ruotsi synty. Tiede. Viitattu 8.9.2009
  8. Kolme piispallista hääkirjettä. Apulaisprofessori Pentti Lempiäinen, Helsinki. Viitattu 8.9.2009
Edeltäjä:
Henrik Carstenius
Viipurin piispa
16811696
Seuraaja:
Petrus Laurbecchius