Carl Henrik Alopaeus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl Henrik Alopaeus
Carl-Henrik-Alopaeus.
Carl-Henrik-Alopaeus.
Henkilötiedot
Syntynyt 5. huhtikuuta 1825
Juva, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut 10. maaliskuuta 1892 (66 vuotta)
Savonranta, Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti Pappi
Arvonimi Porvoon piispa
Vanhemmat David Alopaeus ja Henrietta Margareta Avelin
Muut tiedot
Edeltäjä Johan Viktor Johnsson
Seuraaja Herman Råbergh

Carl Henrik Alopaeus (5. huhtikuuta 1825 Juva10. maaliskuuta 1892 tarkastusmatkalla Savonrannassa) oli Porvoon piispa 1885–1892 ja valtiopäivämies 1885, 1888 ja 1891.

Alopaeuksen vanhemmat olivat tuomari David Alopaeus ja Henrietta Margareta Avelin. Alopaeus-suvussa on ollut runsaasti pappeja ja tieteilijöitä. Hän pääsi ylioppilaaksi 1844 ja toimi vuodesta 1849 kollegana (opettajana) Porvoossa. Papiksi hänet vihittiin 1855.

Alopaeus tunnetaan innokkaasta toiminnastaan aistiviallisten hyväksi. Hän perusti Porvooseen yhdistyksen ajamaan kuulovammaisten asiaa, ja 1859–1860 hän matkusti Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa perehtymässä kuulovammaisten opetukseen. 1860 hän tuli Turkuun perustetun kuurojen opiston johtajaksi. Alopaeus julkaisi kirjat Lukukirja sokioille (1864), Lyhykäinen ohje kuuromykkiä kotona kasvattamaan ja opettamaan (ruotsiksi 1866, suomennettiin 1871) sekä Neuvoja sokeitten lasten kotoiseen hoitoon (1880). Hän julkaisi myös uskonnollista kirjallisuutta, kuten teoksen Den heliga läran (1873) ja keskeneräiseksi jääneen kirjan Guds rikes historia I-II (1887–1890). Porvoon tuomirovastiksi Alopaeus nimitettiin 1881 ja Porvoon piispaksi 1885.

Alopaeuksen puoliso oli vuodesta 1855 Ida Amanda Nykopp (k. 1903).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: WSOY, 1955. Sivu 26.