Pekka Kuusi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Kuusi
Pekka-Kuusi-1950.jpg
Pekka Kuusi 1950-luvun alussa.
Alkon pääjohtaja
1972–1982
sosiaali- ja terveysministeri
26.3.–29.10.1971
Edeltäjä Anna-Liisa Korpinen
Seuraaja Alli Lahtinen
Kansanedustaja
1966–1970
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 9. heinäkuuta 1917
Helsinki
Kuollut 25. toukokuuta 1989
Helsinki
Puolue SDP (1964–)
Koulutus valtiotieteen tohtori 1956
Hallitus Karjalaisen II hallitus
Valiokunnat Ulkoasiainvaliokunta (puheenjohtaja) 1966–1969
Alkoholilakivaliokunta
Sosiaalivaliokunta
Arvonimet Ministeri
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo luutnantti

Pekka Juhana Kuusi (9. heinäkuuta 1917 Helsinki25. toukokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen tutkija ja yhteiskuntapoliitikko sekä Alkon pääjohtaja. Hänen pääjohtajakaudellaan aloitettiin kampanjointi viinan korvaamiseksi viinillä suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Kuusen sosiaalipoliitikan keskeinen sanoma oli, että sosiaaliset tulonsiirrot tukivat talouskasvua.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusen vanhemmat olivat filosofian maisteri Aarne Kuusi (alkujaan Granfelt) ja Alli o.s. Zidbäck. Hänen vanhempi veljensä oli kansanrunouden tutkija Matti Kuusi.[1]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusi pääsi ylioppilaaksi vuonna 1935. 1930-luvulla Kuusi toimi Sinimustien lausuntakuoron johtajana. Hän kuului jäsenenä myös nationalistiseen Akateemiseen Karjala-Seuraan. Pekka Kuusi suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1945 ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1956.[1] Väitöskirjan aiheena oli alkoholin käyttö maaseudulla.

Ura Alkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen hän aloitti työt raittiusliikkeessä, josta hän siirtyi Alkon palvelukseen vuonna 1946 ja päätyi vuonna 1971 yhtiön pääjohtajaksi. Hän oli jo 1960-luvulta alkaen keskeinen vaikuttaja kansallisessa alkoholipolitiikassa. Kuusi toimi Alkossa yleistarkastajana 1946–1949, sosiaalihallinnollisen toimen apulaisjohtajana 1949–1950, liikehallinnollisen toimen apulaisjohtajana ja johtokunnan varajäsenenä 1950–1952, johtokunnan jäsenenä ja jakelutoimen johtajana 1952–1971, johtokunnan varapuheenjohtajana ja pääjohtajan varamiehenä 1969–1971 sekä johtokunnan puheenjohtajana ja pääjohtajana vuodesta 1972.

Muu työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusi oli myös Alkoholipolitiikka-lehden päätoimittaja 1949–1971 ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti vuodesta 1962.

Kansanedustajana ja ministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966 hänet valittiin SDP:n kansanedustajaksi ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Kuusi oli kansanedustajana vuoteen 1970 saakka. Hän toimi myöhemmin myös sosiaaliministerinä Karjalaisen II hallituksessa maalis–lokakuussa 1971.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuorolausuntaopas. Raittiuden ystävät, Helsinki 1940. 2. p. 1945.
  • Suomen viinapulma gallup-tutkimuksen valossa. Aikamme kysymyksiä 14. Otava 1948
  • Väkijuomakysymys. Otava 1952.
  • Alkoholijuomien käyttö maaseudulla: Kokeellinen tutkimus alkoholijuomien käytöstä eräissä maalaiskunnissa ja kauppaloissa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 1956.
  • Voidaanko sosiaalimenojamme supistaa: Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kokouksessa 15. 10. 1957 pidetty esitelmä ja siihen liittyneet puheenvuorot. Helsingin yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos 1958
  • 60-luvun sosiaalipolitiikka. Piirrokset V. Helle. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja 6. WSOY 1961. (2. p. 1961, 3. p. 1962, 4. p. 1963, 5. p. 1968.)
  • Miten jatkamme Paasikiven-Kekkosen linjaa. WSOY 1977.
  • Tämä ihmisen maailma. Kuvittanut Urpo Huhtanen. 5. painos 1983. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11440-5.
  • Ihmisen eloonjäämisoppi: Pieni alkeiskirja. Toimittaneet Aulis Aarnio ym. WSOY 1991.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomioja, Erkki: Pekka Kuusi: Alkoholipoliitikko, sosiaalipoliitikko, ihmiskuntapoliitikko. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0903-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tuomioja, Erkki: Kuusi, Pekka (1917–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 26.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Edeltäjä:
Anna-Liisa Tiekso
Suomen sosiaali- ja terveysministeri
1971
Seuraaja:
Alli Lahtinen