Aarne Kuusi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne ja Alli Kuusi.

Aarne Juhana Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 24. kesäkuuta 1881 Helsinki27. huhtikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen vakuutusmatemaatikko ja raittiusmies, Suomen ensimmäinen vakuutusneuvos.

Kuusi syntyi raittiustoiminnasta tunnettuun perheeseen: hänen isänsä oli A. A. Granfelt ja äitinsä Mandi o.s. Cantell. Kuusi tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1899 ja opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1907 ja sai maisterin arvon samana vuonna.

Elämäntyönsä Kuusi teki Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Salaman palveluksessa matemaatikkona 1910–1918, toisena johtajana 1918–1936 ja toimitusjohtajana 1936–1952. Hän osallistui myös suomenkielisen matemaattisen termistön kehittämiseen.

Kuusi oli Suomen merkittävimpiä vakuutusasiantuntijoita. Hän osallistui sosiaalivakuutuskomiteoiden työskentelyyn ja toimi sosiaaliministeriön vakuutusasiainosaston neuvottelevana asiantuntijana. Hän osallistui useiden vakuutusyhtiöiden hallintoon ja toimitti Vakuutussanomat-lehteä vuosina 1917–1931. Vuonna 1935 hänelle myönnettiin vakuutusneuvoksen arvonimi ensimmäisenä Suomessa.

Kuusi oli myös merkittävä raittiusliikkeen vaikuttaja. Hän toimi useiden raittiusseurojen ja raittiusjärjestöjen puheenjohtajana.

Aarne Kuusen veli oli Eino Kuusi. Aarne Kuusi avioitui vuonna 1913 Alli Zidbäckin kanssa. Perheeseen syntyi kuusi lasta, näiden joukossa professori Matti Kuusi, arkkitehti Olli Kuusi ja pääjohtaja Pekka Kuusi.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silmeeraus ja nettomenettely. Tekijä, Helsinki 1913.
  • Vaasan maaherran ehdotus kieltolain kumoamisesta. Kirjoituksia kieltolakiasiassa / Raittiuden ystävien toimittamia 3. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1919.
  • Missä raha-yksikössä minun on otettava henkivakuutukseni. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1922.
  • Hyökkäävä raittiustyö. Raittiuden ystävät, Helsinki 1929.
  • Raittiustaistelun tehtävä sekä ihmisten vakaumuksen että lakien muuttaminen. Raittiuden ystävät, Helsinki 1932.
  • Vapauttava sana: Puheesta Suomen 54. yleisessä raittiuskokouksessa Kotkassa 5.7.1936. Helsinki 1936.
  • Henkivakuutuksen tarjonta. Kirjeitä Salaman kenttämiehille 5. Helsinki 1955.
  • Mistä riippuu menestys henkivakuutustyössä? Kirjeitä Salaman kenttämiehille, 1. Helsinki 1955.
  • Mitä asiamiehen on tiedettävä henkivakuutuksesta ja Salamasta. Kirjeitä Salaman kenttämiehille, 2. Helsinki 1955.
  • Vakuutusmies ja hänen asiakkaansa. Kirjeitä Salaman kenttämiehille, 3. Helsinki 1955.
  • Henkivakuutuksen puolesta ja henkivakuutusta vastaan. Kirjeitä Salaman kenttämiehille, 4. Helsinki 1956.
  • Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama 1910-1960. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama, Jyväskylä 1960.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lorenz Lindelöf: Analyyttisen geometrian oppikirja. Uudestaan suomentanut Aarne Kuusi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 52. Helsinki 1910. (3. painos 1924.)
  • Ernst Lindelöf: Differentiali- ja integralilasku ja sen sovellutukset 1: Yhden muuttujan funktiot. Tekijä, Helsinki 1928. (2. painos WSOY 1950. 3. painos 1965.)
  • Ernst Lindelöf: Differentiali- ja integralilasku ja sen sovellutukset 2: Kahden tai useamman muuttujan funktiot. Tekijä, Helsinki 1932. (3. lyh. painos WSOY 1965.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallenautio, Jorma: ”Kuusi, Aarne (1881–1968)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 579–580. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.