Kaj Bärlund

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaj Bärlund
Suomen ympäristöministeri
Holkerin hallitus
30.4.1987–25.4.1991
Edeltäjä Matti Ahde
Seuraaja Sirpa Pietikäinen
Kansanedustaja
24.3.1979–21.3.1991
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 9. marraskuuta 1945 (ikä 73)
Porvoo
Arvonimi ministeri (2014)
Puoliso Eeva-Kaisa Bärlund
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus diplomiekonomi (1967)
kauppatieteiden maisteri (1976)

Kaj-Ole Johannes Bärlund (s. 9. marraskuuta 1945 Porvoo)[1] on suomalainen sosialidemokraattinen poliitikko, joka toimi ympäristöministerinä 1987–1991. Bärlund oli kansanedustajana vuosina 1979–1991.[2]

Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bärlund kirjoitti ylioppilaaksi 1964, minkä jälkeen hän suoritti diplomiekonomin tutkinnon Svenska handelshögskolanissa 1967. Valmistumisensa jälkeen Bärlund työskenteli Yleisradion toimittajana vuoteen 1971 ja SAK:n tiedotussihteerinä 1971–1972. SAK:sta hän siirtyi oikeusministeriöön lainsäädäntösihteeriksi, mistä tehtävästä hän luopui tullessaan valituksi eduskuntaan vuonna 1979. Kauppatieteiden maisterin arvon Bärlund sai vuonna 1976.[2]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bärlund ajoi 1970- ja 1980-luvuilla vakuutuslaitosten ja liikepankkien saattamista yhteiskunnan haltuun. Hänen johdollaan eduskunnassa tehtiin vuosina 1979 ja 1985 kaksi liikepankkien sosialisointiin liittynyttä lakialoitetta. Aloitteet eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään.[3]

Tsernobylin ja Sosnovi Borin tilanteiden jälkimainingeissa Bärlund ehdotti lähialueyhteistyötä, niin että Suomi alkoi osallistua lähialueiden ydinvoimaloiden parantamiseen. [4] Bärlund oli Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja 1991–2000, mutta viisi viimeistä vuotta virkavapaalla.[5] Vuosina 1995–2007 Bärlund toimi YK:n Euroopan talouskomission ECE:n ympäristö- ja asunto-osaston johtajana Genevessä.

Bärlund on vaikuttanut pitkään kotikaupunkinsa Porvoon kunnallispolitiikassa. Hän haki Porvoon kaupunginjohtajaksi vuonna 2005, mutta ei tullut valituksi. [6] Bärlund hävisi kaupunginjohtajakilvan RKP:n Björn Teirille, jonka myöhemmin katsottiin olevan muodollisesti epäpätevä tehtävään.[7]

Porvoon kunnallispolitiikassa Bärlund on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana ensin vuosina 1979–1987 ja vielä myöhemmin talouskriisin aikaan vuosina 2009–2012, jolloin hän oli keskeisessä asemassa tasapainottamassa kaupungin taloutta.[8][9]

Bärlundille myönnettiin ministerin arvonimi toukokuussa 2014.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2009, s. 115. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. a b Kaj Bärlund Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, s. 356–360. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6.
  4. STUK [vanhentunut linkki]
  5. Ympäristö.fi [vanhentunut linkki]
  6. Tarvas, Tuomo: Kaj Bärlund sanoo ei Geneven norsunluutorneille ts.fi. 8.11.2005. Turun Sanomat. Viitattu 23.3.2009.
  7. Borgå valde båda direktörerna fel bbl.fi. 20.6.2006. Borgåbladet. Viitattu 23.3.2009. (ruotsiksi) [vanhentunut linkki]
  8. Karvala, Samu: Kaj Bärlundin elämäntyö sai kunnian Uusimaa. 16.8.2014. Viitattu 31.8.2019.
  9. "Porvoo oli elänyt raskaasti yli varojen" – kotikaupungin talouslama hätkähdytti Kaj Bärlundia 10 vuotta sitten Uusimaa. 23.8.2019. Viitattu 31.8.2019.
  10. Tasavallan presidentin 16.5.2014 myöntämät arvonimet (PDF) Myönnetyt arvonimet. 16.5.2014. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 29.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]