Hannu Hautala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hannu Hautala
Hannu Hautala lokakuussa 2016.
Hannu Hautala lokakuussa 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Hannu Juhana Hautala
Syntynyt12. toukokuuta 1941 (ikä 80)
Töysä
Ammatti valokuvaaja
Taiteilija
Ala valokuvaaja
Taidesuuntaus luontovalokuvaus
Matkailukeskus Karhuntassu, jossa on myös Hannun Jäljet – Hannu Hautala luontokuvakeskus.

Hannu Juhana Hautala (s. 12. toukokuuta 1941 Töysä[1]) on suomalainen luontokuvaaja ja -kirjailija. Hän oli Suomen ensimmäinen ammattimainen luontokuvaaja ja on edelleen ehkä maan tunnetuin luontokuvaaja[2].

Hautala tuli suuren yleisön tietoisuuteen kuuluisalla valokuvallaan Kotkat parittelevat, joka valittiin vuoden 1973 lehtikuvaksilähde?. Tämä kuva oli Suomen ensimmäinen, johon kukaan oli saanut tallennettua kotkien parittelua[2][3].

Hänelle oli kuitenkin jo edellisenä vuonna myönnetty valokuvataiteen valtionpalkinto ja sittemmin hän on saanut kymmeniä palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa filosofian kunniatohtorin arvon vuonna 2002 Oulun yliopistosta[4]. Vuonna 2003 Hautalalle myönnettiin Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton Finnfoto-palkinto[5] ja vuonna 2012 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto[6]. Vuonna 2014 hän sai Pro Finlandia -mitalin.[7]

Kuusamossa vuodesta 1979 asunut[1] Hautala tunnetaan erityisesti Koillismaan luonnon ikuistajana. Hänen nimeään kantava Suomen ensimmäinen luontokuvakeskus Hannun Jäljet – Hannu Hautala luontokuvakeskus[1] avattiin yleisölle vuonna 2007 matkailukeskus Karhuntassun yhteyteen[8].

Hautala on alun perin ammatiltaan autonasentaja. Hän myi ensimmäisen kuvallisen luontojuttunsa Vaasa-lehteen vuonna 1958.[9] Hänen ensimmäinen kirjansa Erämetsän elämää ilmestyi vuonna 1968. Saatuaan valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 1970 Hautala ryhtyi päätoimiseksi luontokuvaajaksi.[10] Hänestä tuli Suomen ensimmäinen ammattiluontokuvaaja[2].

Hautala tapasi puolisonsa Irman vuonna 1971. Vuonna 1987 myönnetyn valtion apurahan myötä puoliso jäi pois töistä ja omistautui yhteiseksi muuttuneen valokuvausuran tukemiseen.[3]

Vuonna 2000 Hautalaa syytettiin kuvamanipuloinnista. Hän oli käsitellyt kuviaan digitaalisesti ja muun muassa yhdistänyt kaksi perättäistä ruutua kertomatta siitä. Tätä jotkut pitivät huijauksena. Hautala itse perusteli, että hän teki digitekniikalla todeksi sen, mitä luonnossa näki.[3]

Hautalalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2004[11]. Yli viiden vuosikymmenen mittainen, yli puolitoista miljoonaa kuvaa tuottanut ura luontokuvaajana päättyi vuonna 2020, kun monet sairaudet veivät voimat[2].

Hautala on julkaissut yli 50 kuvakirjaa.[2] Niistä myydyin on Kuukkelin maa, jota on myyty yli 32 000 kappaletta[3]. Hautalan uusin kirja Sata parasta julkaistaan syksyllä 2021.[12]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hautala ja Punkari, s. 244
  2. a b c d e I.-Mediat Oy: Hannu Hautalaa pidettiin lapsena kummajaisena, mutta sitten hänestä tuli Suomen tunnetuin luontokuvaaja – Viime kesänä kuuluisa kamera räpsähti viimeisen kerran Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 11.5.2021.
  3. a b c d Vielä yksi kuva HS.fi. Viitattu 11.5.2021.
  4. Hautala ja Punkari, s. 248
  5. Finnfoto palkitsi Hannu Hautalan Kaleva.fi. 11.12.2003. Viitattu 29.12.2014.
  6. Valokuvaaja Hannu Hautalalle ja professori Markku Kuismalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot 12.9.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.12.2014.
  7. Rinta-Tassi, Minna: Pro Finlandiat luontokuvaaja Hautalalle ja lastenkirjailija Louhelle Yle Uutiset. 3.12.2014. Viitattu 3.12.2014.
  8. Hannu Hautala luontokuvakeskus avattiin yleisölle pe 25.5.2007 Hannuhautala.fi. 26.5.2007. Viitattu 29.12.2014.
  9. Hautala ja Punkari, s. 9
  10. Hautala ja Punkari, s. 11
  11. Taiteilijaeläkettä 45 taiteilijalle mtvuutiset.fi. 23.4.2004. Viitattu 11.5.2021.
  12. Sata parasta - Hannu Hautala, Juha Kauppinen - sidottu(9789522349019) | Adlibris kirjakauppa www.adlibris.com. Viitattu 11.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]