Maria Lähteenmäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Terttu Lähteenmäki (o.s. Kustula, s. 9. kesäkuuta 1957 Sodankylä)[1][2] on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.[3]

Vuonna 2003 Lähteenmäki toimi Suomen historian ja vuonna 2007 Euroopan historian määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa. Vuosina 2009–2010 hän oli Suomen historian professori ja vuodesta 2010 Jutikkala-professori Itä-Suomen yliopistossa.[4]

Lähteenmäki on tuottanut useita tieteellisiä monografioita, oppikirjoja, tietokirjoja ja kirjoittanut suuren joukon artikkeleita.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteenmäki kirjoitti ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta (1977) ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan Suomen historia. Lähteenmäki valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1984 ja lisensiaatiksi vuonna 1990. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1995 naishistoriasta (Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa, SKS) ja sai dosentuurin 1999. Hän työskenteli Helsingin yliopiston Historian laitoksella assistenttina, yliassistenttina ja vt. professorina 1991–2001 sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijana 2002–2009. Lähteenmäki valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäiseen Jutikkala-tutkijan virkaan 2008.

Tutkimuksissaan Lähteenmäki on erikoistunut ylikansallisten alueiden (Lappi, Karjala, Pohjoiskalotti, Barentsin alue, Pohjois-Eurooppa), 1800- ja 1900-lukujen yhteiskuntahistorian, naishistorian ja sodan sosiaalihistorian tutkimukseen. Tutkimuksellaan Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–45 (SKS 1999) Lähteenmäki viitoitti sodan sosiaalihistoriallisen tutkimuskentän Suomessa kuvaamalla rivisotilaita ja kotirintaman arkea. Teoksellaan Lähteenmäki sai vuonna 2000 Väinö Tannerin Säätiön tunnustuspalkinnon.[5]

Vuonna 2005 Lähteenmäki sai presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön palkinnon muun muassa tutkimuksestaan Kalotin kansaa: Rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808–1889 (SKS 2004).[6] Tutkimus avasi pohjoisia valtiollisia rajoja ja analysoi ylirajaisia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia suhteita ja vuorovaikutteisuutta. Teos on käännetty myös englanniksi, The Peoples of Lapland. Boundary Demarcations and Interaction in the North Calotte from 1808 to 1889. Se on julkaistu Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisusarjassa (2006).

Lähteenmäen monografia Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911–1944 (SKS 2009) käsittelee Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton herkkää rajaseutua Terijoen alueen historiasta käsin. Lähteenmäki on saanut aikaan laajaa keskustelua ja tunnekuohua rohkeilla tulkinnoillaan. Lapin sota-aikaa käsittelevässä tutkimuksessaan Lähteenmäki esimerkiksi sanoo näkemyksenään, että suomalainen sotilasjohto luovutti Lapin piittaamattoman kevyesti saksalaisten sotatoimialueeksi jättäen siviilit paikoilleen vaarallisille raja-alueille.[7][8] Terijoki-tutkimuksensa pohjalta Lähteenmäki kirjoittaa yksipuolisen, lapsuudenmuistoihin perustuvan Karjala-muistelun johtaneen vinoutuneeseen ja yksipuoliseen kuvaan Karjalasta.[9] Lähteenmäki on korostanut eri yhteyksissä, että Suomea on rakennettu juuri rajoilta käsin ja siksi rajaseutujen tavallisten ihmisten historian tutkimus on kansallisten historiantulkintojen kannalta tärkeää eliittien ja keskusten tutkimuksen rinnallalähde?.

Lähteenmäen tutkimus Väinö Voionmaa, puolue- ja geopoliitikko (SKS 2014) pohtii Voionmaan roolia Suomen ja Neuvostoliiton 1918, 1920 ja 1940 käymissä rajanvedoissa. Voionmaan rooli näyttää olevan huomattavasti paljon merkittävämpi mm. Petsamon liittämisessä Suomeen kuin aiemmin on ymmärretty. Lähteenmäki myös kirjoittaa, että Voionmaa oli ensimmäinen, joka ymmärsi Suomen tulevaisuuden olevan pohjoisessa ja että Suomi oli de facto pohjoinen maa. Lähteenmäki myös arvioi ja esittelee Väinö Tannerin ja Voionmaan suhteiden kriisiytymistä ja Sdp:n sisäistä taistelua. Lähteenmäki arvioi työssään myös toistaiseksi vaiettua poliitikon vanhenemisen kivuliasta prosessia.lähde?

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansainvälinen naistenpäivä 1910–1990. Marjaliisa Hentilä & Maria Lähteenmäki. E-kirja Työväen Arkiston julk. 2. Helsinki 1990
  • Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa, SKS 1995 (väitöskirja)
  • Yksi kamari – kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. Toim. Pirjo Markkola & Maria Lähteenmäki & Aleksandra Ramsay et alia. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 4. Helsinki 1997.
  • Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–45 (SKS 1999)
  • Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja E-kirja Historiallisia tutkimuksia 203. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999
  • Vuosisadan naisliike. Naiset ja sosialidemokratia 1900-luvun Suomessa. Sosialidemokraattiset Naiset. Helsinki 2000.
  • Koteja vanhuksille. Ikäihmisten asuminen ja hoiva hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Helsinki 2003.
  • ”Tarja Halonen: Mahtinaisen malli”. Teoksessa Suuret suomalaiset. Otava. Helsinki 2004, 66–79.
  • Kalotin kansaa: Rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808–1889 (SKS 2004) – englanniksi: The Peoples of Lapland. Boundary Demarcations and Interaction in the North Calotte from 1808 to 1889. Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisusarja, 2006
  • The North Calotte. Perspectives on the Histories and Cultures of Northernmost Europe. Toim. Maria Lähteenmäki & Päivi Maria Pihlaja. Publications of the Department of History 18. University of Helsinki. Puntsi. Inari 2005.
  • Terra Ultima: Matka Lapin historiaan. Otava. Helsinki 2006.
  • Alueiden Lappi. Toim. Maria Lähteenmäki. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2006.
  • Passages Westward. Toim. Maria Lähteenmäki & Hanna Snellman. Studia Fennica. Ethnologica 9. SKS/FLS. Helsinki 2006.
  • Naiset eduskunnassa. Irma Sulkunen & Maria Lähteenmäki & Aura Korppi-Tommola. Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 4. Edita. Helsinki 2006.
  • Identiteetit liikkeessä. Suomalaisten kokemuksia Belgiasta. Toim. Maria Lähteenmäki & Minna Aalto. Siirtolaisuusinstituutti. Turku 2007.
  • The Flexible Frontier: Change and Continuity in Finnish-Russian Relations. Toim. Maria Lähteenmäki. Aleksanteri Series 5/2007. Helsinki 2007.
  • Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen. Toim. Maria Lähteenmäki. SKS. Helsinki 2009.
  • Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911–1944 (SKS 2009)
  • Pitkänsillan tuolla puolen... Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Toim. Maria Lähteenmäki & Anu Suoranta. Työväen Arkiston julkaisuja 5. Helsinki 2010.
  • Bad blood and humiliation: Finns’ experiences of the Moscow peace negotiations in 1940. Teoksessa East meets North. Toim. Maria Lähteenmäki & Alfred Colpaert. Nordia Geographical Publications 2014, 43:1, 101-113.
  • Väinö Voionmaa : puolue- ja geopoliitikko. Historiallisia tutkimuksia 264. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2014. ISBN 978-952-222-556-6

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Autio Veli-Matti, Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007. SKS. Helsinki 2007, 124–125.
  • Luukka Teemu, Ruohonjuuritason historioitsija. Helsingin Sanomat 9.10.2005.
  • Oksanen Emmi, Kipeä Karjala. Karjalainen 15.8.2009.
  • Summa Markku, Muisti- ja tutkimustietoa yhdistämällä realistisempi kuva menetetystä Karjalasta. Karjala 13.8.2009.
  • Suomalaisen Tiedeakatemian kotisivut, toimintakertomus 2008: http://www.acadsci.fi/toimintakertomus.htm
  • Tasala Markku, Mainettaan yhtenäisempi kalotin kansa. Lapin Kansa 12.2.2005.
  • Vakkuri Marjukka, Valtavirtaa vastaan. Lapin Kansa 29.10.2005.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2011, s. 567. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. Laukkanen, Miia: Esityksen tekeminen rehtorille professorin... (pdf) Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 14.1.2015.
  3. Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopiston arktisten alueiden tutkimuksen professoriksi 3.6.2014. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 18.12.2014.
  4. Dosentti Maria Lähteenmäki, FT Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2014.
  5. a b Tanner-palkinnot saajat Väinö Tannerin säätiö. Viitattu 18.12.2014.
  6. a b UKK-palkinnot Maria Lähteenmäelle ja Unto Hämäläiselle 28.9.2005. Suomen ulkoministeriö. Viitattu 18.12.2014.
  7. Lähteenmäki Maria: Vieraskynä: Kevyesti luovutettu Lappi. Pohjois-Suomen erikoisasema toisen maailmansodan aikana on purkamaton tabu. Helsingin Sanomat, 29.3.1999.
  8. Lappalainen Tuomo: Oikea sota hävisi historiasta. Suomen Kuvalehti, 13.8.1999, s. 24–27.
  9. Lähteenmäki, Maria: Vieraskynä: Kuva menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen. Helsingin Sanomat, 4.8.2009.
  10. Lasse Laitinen: Historiantutkija Maria Lähteenmäki on vuoden professori Ylen uutiset. 9.1.2015. Viitattu 9.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]