Erkki Pohjola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Kalevi Pohjola (4. tammikuuta 1931 Ylistaro19. tammikuuta 2009 Espoo[1]) oli professori ja arvostettu suomalainen musiikkipedagogi, kuoronjohtaja sekä kansainvälisen lapsi- ja nuorisokuoroliikkeen uranuurtaja.[2]

Erkki Pohjola tunnettiin laajimmin Tapiolan Yhteiskoulun kuoron, nykyisen Tapiolan kuoron johtajana vuodesta 1963 vuoteen 1994. Erkki Pohjola kehitti tavallisesta koulukuorosta kiitetyn vokaali-instrumenteista. Hän perusti kuoron vuonna 1963 ja johti sitä muiden toimiensa ohessa yli 30 vuoden ajan. Näinä vuosina syntyi myös käsite Tapiola Soundselvennä. Samalla syntyi uusi musiikkikasvatuksen ihanne: tavattuaan 1964 Zoltan Kodályn ja Carl Orffin Pohjola kehitti heidän ajatustensa pohjalta vapaan, kamarimusiikin periaatteisiin nojaavan opetustavan, jonka lähtökohtana on lapsen oma luovuus ja musikaalisuus.

Vuonna 1971 Tapiolan kuoro voitti pääpalkinnon, The Silver Rose Bowlin, BBC:n Let the Peoples Sing -kilpailussa. Ulkomaisia konserttikiertueita kuoro teki Pohjolan johdolla kaikkiaan noin 50.

Kuoro teki Erkki Pohjolan johdolla lähes 20 levytystä ja työskenteli monien suomalaisten ja ulkomaisten säveltäjien kanssa.

Pohjolan kirja Tapiola Sound (toim. Matti Tuomisto) on julkaistu paitsi Suomessa (WSOY 1992) myös Yhdysvalloissa (Walton Music 1993) ja Japanissa (Ongaku no tomo 1994).

Pohjola tunnettiin myös musiikin oppikirjasarjan Musican (Fazer) isänä sekä kolmen musiikkijuhlan taiteellisena johtajana (International Choral Sympaatti 1986, Joensuun laulujuhlat ja International Choral Espoo 1992).

Jätettyään vuonna 1994 Tapiolan kuoron taiteellisen johtajuuden seuraajalleen Kari Ala-Pölläselle Erkki Pohjola jatkoi edelleen aktiivisesti maailmanlaajuista toimintaansa vierailevana kuoronjohtajana, luennoitsijana ja kuorokilpailujen tuomarina. Hän oli myös ISME:n (International Society for Music Education) johtajiston jäsen vuosina 1992–1996. Erkki Pohjola tunnettiin myös Songbridge-idean isänä.selvennä

Erkki Pohjola oli Ensti Pohjolan, Liisa Pohjolan ja Paavo Pohjolan veli. Hänen poikiaan olivat huilisti Olli Pohjola (1961–1998), sellisti Matti Pohjola (1963–2002) ja säveltäjä Seppo Pohjola (s. 1965).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuoronjohtaja Erkki Pohjola on kuollut Uusi Suomi. 19.1.2009. Viitattu 19.1.2009. [vanhentunut linkki]
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 323. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]