Jorma Etto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jorma Etto
Jorma Etto Helsingin kirjamessuilla 2013.
Jorma Etto Helsingin kirjamessuilla 2013.
Syntynyt 13. lokakuuta 1931
Rovaniemi
Kuollut 15. joulukuuta 2016 (85 vuotta)
Ammatit toimittaja, kirjailija ja kirjastonhoitaja
Tuotannon kieli suomi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jorma Etto (13. lokakuuta 1931 Rovaniemi15. joulukuuta 2016[1]) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija sekä kirjastonhoitaja. Koulutukseltaan hän oli yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja näytelmiä. Lisäksi hän on suomentanut lukuisia teoksia, muun muassa James Joycea ja Mark Twainia.

Etto toimi muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajana vuosina 1961–1984 sekä pohjoissuomalaisen kulttuurilehti Kaltion päätoimittajana 1964–1965.

Parhaiten Etto tunnetaan runostaan ”Suomalainen” (runokokoelmasta Ajastaikaa, 1964), jota presidentti Kekkonen siteerasi uudenvuodenpuheessaan.[2] Runo alkaa sanoilla:

”Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään”...

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rakkauden oppi. Helsinki: Otava, 1957.
  • Väärää rahaa. Helsinki: Otava, 1959.
  • Merkkitulia. Hämeenlinna: Karisto, 1961.
  • Joulupukin päiväkirja. Hämeenlinna: Karisto, 1963.
  • Kirjailijat rakastavat toisiaan. Oulu: Pohjoinen, 1972.
  • Potemkin ja muita rakkaustarinoita: Valitut novellit vuosilta 1955–1985. Oulu: Pohjoinen, 1986. ISBN 951-749-048-8.
  • Claudia: Henrik E.:n selonteko tehtävästään täällä. Oulu: Pohjoinen, 1992. ISBN 951-749-164-6.

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helvetin 16 (Oiva Arvolan kanssa, 1968)
  • Oksat ja omenat (1969)
  • Hyvää iltaa – henki menee: Poromies Heikin seikkailut sota-ajassa (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
  • Rakkaudesta viis eli Madame B:n asiakkaat (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
  • Jietaran juustoista (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
  • Bändi (Kukkaiskansa) (musikaali, 1971)
  • Saatanan seitsemäntoista: Kaamos-revyy (Oiva Arvolan kanssa, 1972)
  • Häkki (1974)
  • Valtias (1975)
  • Läskikapina (1980)

Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isännät ja isäntien varjot: Kertomus talonpojan sortumisesta (Pentti Haanpään samannimisen romaanin mukaan, 1973)

Muuta tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jätkä: Metsien miehet ja heidän työnsä. Valokuvat: Petteri Väisänen. Hämeenlinna: Karisto, 1964.
  • Rovaniemi: Napapiirin maa. Valokuvat Matti Poutvaara. Porvoo Helsinki: WS, 1968.
  • (toim.): Evakkotaival: Kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944–1945. Rovaniemi: Lapin maakuntaliitto, 1975. ISBN 951-99052-6-X.
  • Rovaniemi. Valokuvat Matti Saanio. Oulu: Pohjoinen, 1979. ISBN 951-9152-00-8.
  • Paikkoja: Tampere, Bergen, Firenze. Valokuvat Petri Nuutinen. Helsinki: Musta Taide, 2003. ISBN 952-9851-50-2.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisen aikaa (runoja ja lauluja, Markku Huhtamon esitys. Ensiesitys Ravintola Kaksi kanaa, myös TV1 1986, sävellykset Matti ja Pirjo Bergström)
  • Mielisuosio (TV 1 1987)
  • Välitila – the space between (runo- ja kalligrafianäyttely Andrew Stevensonin kanssa 1996)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etolla on nimeään kantava tie (Jorma Eton tie) Rovaniemen keskustassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.