Knud Möller

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Knud Möller
Knud Möller vuonna 1965.
Knud Möller vuonna 1965.
Syntynyt 17. tammikuuta 1919
Helsinki
Kuollut 23. huhtikuuta 1993 (74 vuotta)
Helsinki
Ammatti toimittaja

Knud Albert Möller (17. tammikuuta 1919 Helsinki23. huhtikuuta 1993 Helsinki[1]) oli Yleisradion kommentaattori ja kirjeenvaihtaja vuoteen 1983. Möller toimi kirjeenvaihtajana muun muassa jatkosodan aikana rintamalla. Möller toimi pitkään Kööpenhaminan kirjeenvaihtajana.

Möller syntyi Helsingissä tanskalaisiin vanhempien poikana. Knudin äiti Agnes Hansine Caroline Möller (o.s. Birn) oli syntynyt Helsingørissä vuonna 1890 ja isä Kaj Adam Gottlieb Möller oli syntynyt 1882 Kööpenhaminassa. Agnes Hansine Caroline Möllerin suku oli kotoisin Mecklenburgista, Saksan keisarikunnasta jolloin perhe muutti Tanskaan 1854. Knudin isä Kaj opiskeli kokkikoulussa Pietarissa 1800-luvun lopulla

Kaj Möller palasi Tanskaan vuonna 1907 kun hän meni naimisiin Agnes Birnin kanssa. Pariskunta muutti Pietariin, jossa Kaj työskenteli hotellissa kokkina. Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917 perhe muutti Helsinkiin.

Möller oli syntyään Tanskan kansalainen, ja hänestä tuli Suomen kansalainen vasta vuonna 1974.[2]

Möller sai ensimmäisen työpaikkansa lehtimiehenä vuonna 1939 tultuaan ylioppilaaksi Helsingissä vuotta aiemmin. Sotavuosina hän oli uutistoimittajana Helsingin lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Television kehittyessä uutisvälineeksi Suomessa 1960-luvulla, Yleisradio havaitsi Möllerissä monessa tiedotusvälineessä kokemusta hankkineen, esiintymiskykyisen ja kielitaitoisen toimittajan, joka oli mieltynyt erityisesti kansainvälisiin asioihin. Hän oli Yleisradion kirjeenvaihtajana Pariisissa vuosina 1966–1969 ja Itä-Berliinissä vuosina 1974–1978. Möller siirtyi eläkkeelle Yleisradiosta vuonna 1983. Tämän jälkeen hän toimi muun muassa freelancer-kommentaattorina poliittisissa asioissa helsinkiläisessä Radio Ykkösessä.[3]

Möller herätti aikanaan huomautuksillaan suurta julkista keskustelua: maalaisliiton sanomakeskuksessa hän kehotti 1940-luvulla Ahti Karjalaista ryhtymään poliitikoksi, koska hänestä ei kuitenkaan tulisi kunnon toimittajaa. Uuden Euroopan alkuvaiheissa hän keskeytti Ety-kokouksessa yhden Neuvostoliiton tiedotustilaisuuden huomauttamalla, että ennen Viipurissa puhuttiin useita kieliä mutta nyt vain yhtä.[3]

Knud Möller palkittiin muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnolla vuonna 1982 sekä Sanomalehtimiesliiton Sananvapauden miekalla vuonna 1983.[3]

Möller tunnettiin keskustapuolueen kannattajana. Hän oli naimisissa viisi kertaa, kahdesti saman puolison kanssa, ja sai neljä lasta.[3] Hänen tyttärensä on Teatterikorkeakoulun väliaikaisena rehtorina 1980-luvulla toiminut Marianne Möller.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Uppslagsverket Finland, viitattu 25.5.2013
  2. Leitzinger, Antero: KännönKausi 1970–1984 (Muistelmia ulkomaalaishallinnosta eri vuosikymmeniltä) Mansikkamaan vartijat. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 1.12.2014.
  3. a b c d Helsingin Sanomat 24.4.1993. Toimittaja Knud Möller : Ulkomaanuutisten rauhallinen ääni.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]