Tapio Markkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kauko Tapio Juhani Markkanen (28. tammikuuta 1942 Oulu28. elokuuta 2017 Espoo) oli suomalainen tähtitieteilijä, tieteenhistorioitsija ja tieteen yleistajuistaja.[1]

Tutkimus ja opetustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkanen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1961, valmistui filosofian kandidaatiksi (maisteri) pääaine tähtitiede 1968, filosofian tohtoriksi 1977 Helsingin yliopistosta. Tähtitieteen dosentiksi hän tuli 1977. Markkanen on julkaissut tutkimuksia muun muassa Linnunradan magneettikentistä, tähtien synnystä ja tähtienvälisen kaasun ja pölyn pilvistä. Hän suunnitteli 1970-luvun alussa Helsingin yliopiston Metsähovin observatorion. Markkanen on opettanut tähtitiedettä useimmissa Suomen yliopistoissa ja ohjannut opinnäytetöitä monissa niistä. Hän on myös luennoinut tieteellisestä tutkimuksesta ja korkeimmasta opetuksesta Suomessa ulkomaisille opiskelijoille. Hän on esiintynyt monilla tieteen päivillä ja yliopistojen studia generalia -sarjoissa.

Markkanen on myös tutkinut ja opettanut tähtitieteen historiaa sekä luonnontutkimuksen ja taiteiden kulttuurihistoriallista vuorovaikutusta. Hän on julkaissut tutkimuksia tähtitieteen historiasta ja kirjoittanut aiheesta myös yleistajuisesti. Hän on pitänyt luentoja yleisölle, järjestänyt näyttelyitä sekä tehnyt radio- ja televisio-ohjelmia. Yhdessä Hannu I. Miettisen ja Tytti Sutelan (nyk. Varmavuo-Häikiö) kanssa Markkanen käynnisti 1982 tiedekeskushankkeen, jonka tuloksena tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa 1989.[2] Markkanen toimi 1988–1989 matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitean pääsihteerinä.[3]

Markkanen työskenteli 1992–2006 Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston (nyk. Unifi) pääsihteerinä. Hänen kaudellaan yliopistojen autonomia ja itsenäinen strateginen päätöksenteko vahvistuivat, ja opetus ja tutkimus kansainvälistyivät erityisesti EU:n piirissä. Markkanen osallistui monien yhteistyötä ja liikkuvuutta rakentaneiden elinten toimintaan.[3]

Kansainvälistymistä Markkanen edisti myös Suomen Unesco-toimikunnassa vuodesta 1987, puheenjohtajana 2007–2014.[3] Hän osallistui kymmeneen Unescon yleiskokoukseen 1993–2013 ja johti 2003 puhetta 23. yleiskokouksen tieteiden komissiossa. Markkanen on ollut Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon johtokunnan jäsen 1998–2006 ja Cimon neuvottelukunnan jäsen 2010-2014. Hän on toiminut Suomen Lontoon instituutin säätiön puheenjohtajana 2004–2014 ja Kesälukioseuran puheenjohtajana 1990–1997.

Markkanen on ollut muun muassa Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan puheenjohtajana[3] neljästi vuosina 1970–2011 sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen jäsen 2012–2014. Lukio- ja opiskeluaikana hän osallistui Tapiolan nuorisoteatterin toimintaan ja kirjoitti näytelmiä.

Tapio Markkanen on julkaissut tutkimusartikkeleita tähtitieteestä ja tieteenhistoriasta ja osallistunut oppikirjoihin. Hän on kirjoittanut myös suurelle yleisölle, valmistanut televisio- ja monimediaohjelmia ja tehnyt näyttelysuunnitelmia. Hän on osallistunut 15 kirjan toimittamiseen.

Markkanen kuoli 28. elokuuta 2017 sairauden uuvuttamana.[1]

Tunnustuksia ja palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tieteellisten seurain vuoden tiedekirjapalkinto Raimo Lehden ja Jan Rydmanin kanssa 1988.
  • Tieto-Finlandialla palkitun Matka-arkku -kirjan toimituskunnan jäsenenä 1989
  • Matka aurinkokuntaan, Tiede 2000 -lehden lukijoiden valinta vuoden parhaaksi artikkeliksi 1990
  • Tieto-Finlandia-ehdokkuus Terra cognita. Maailma tulee tunnetuksi -kirjan toimitus- ja kirjoittajakunnan jäsenenä 2000
  • Eliel Aspelin–vuoden taidekirja -palkinnon kunniamaininta Muistiin painettua. Kansalliskirjaston kulttuuriaarteita -kirjan toimitus- ja kirjoittajakunnan jäsenenä 2005
  • Professorin arvonimi Suomen yliopistojen yhteisestä esityksestä 2005
  • Suomen tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinto 2014
  • Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinto 2014
  • Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto osallisuudesta Heurekan syntyyn 2014
  • Markkasen mukaan on nimetty kaksi galaksia, jotka hän löysi 1978 Linnunradan tason suunnasta sekä hänen Linnunradan pohjoisnavan suunnasta löytämänsä pölypilvi.

Tähtitiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Näin katsotaan kauas – Tähtitieteen havaintomenetelmät (Heikki Ojan kanssa). Maailmankaikkeus suurimmasta pienimpään (toim. Tuula Koukku). Porvoo 1983.
  • Ihminen ja maailmakaikkeus. Studia tietokeskus 1. osa, Maailmankaikkeus ja luonto (toim. Johanna Lehto). Jyväskylä 1993. ISBN 951-35-5607-7
  • A Universe for Man – Millaiseen maailmankaikkeuteen ihminen mahtuu? Acanthus 1995.
  • Liekkien loimu vai ikijää – loppukuvan hahmottelua. Lopun leikit. Uskon, historian ja tieteen eskatologiat (toim. Tuomas M. S. Lehtonen). Tampere 1999. ISBN 951-662-773-0
  • Sattuman lyhyt askel avaruuteen sekä Onko maailmankaikkeus sattuma Kaikkea sattuu (toim. Ilari Hetemäki, Pauliina Raento, Hannu Sariola ja Tuomas Seppä). Tallinna 2015. ISBN 978-952-495-349-8

Tieteenhistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa – Observatorio 150 vuotta (Seppo Linnaluodon ja Markku Poutasen kanssa). Vaasa 1984. ISBN 951-45-3372-0
  • Liikkeen lait – Newtonin Principia 300 vuotta. Rörelsens lagar – Newtons Principia 300 år. (Anto Leikolan kanssa). Helsinki, Helsingfors 1987. ISBN 951-45-4148-0
  • Tieteen eturintamaan – newtonilainen tähtitiede ja Suomi. Isaac Newton. Jättiläisen hartioilla (toim. Raimo Lehti, Tapio Markkanen ja Jan Rydman). Helsinki 1988. ISBN 951-9269-41-X
  • Yliopiston 350 vuotta. Tiedon jäljet. Juhlanäyttely (toim. Tapio Markkanen ja Teppo Korhonen). Helsinki 1990.
  • Helsingin observatorio. Carl Ludvig Engel 1778 – 1840. Helsinki 1990. ISBN 951-47-3776-8
  • Oppivaisten toimittamia – Lärdomens studium (Anto Leikolan ja Niilo Luukasen kanssa). Helsinki 1991. ISBN 951-45-5669-0
  • Kiista Linnunradan rakenteesta – reunalla vai keskellä. Tieteen tienhaaroja – Ristiriitojen kautta tietoon (toim. Raimo Lehti ja Tapio Markkanen). Pieksämäki 1994. ISBN 951-9269-69-X
  • Zum Fusse des Demavend. Zehntausend Werst für die Dimensionen des Weltalls – Wilhelm Fabritius’ Expedition 1874. Mundus Librorum. Kirja- ja oppihistoriallisia tutkielmia. Redactores Pentti Laasonen, Anto Leikola et Tapio Markkanen, editores Leena Pärssinen et Esko Rahikainen). Vammala 1996. ISBN 951-45-7499-0
  • Artikkelit F. W. A. Argelander, A. E. Nordenskiöld, E. Lindelöf, V. Y. ja K. Väisälä, O. Lounasmaa. Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset I -- V. (toim. Anssi Mäkinen). Weilin+Göös. Espoo 1996 – 1997.
  • Tähtitiede. Islamilainen kulttuuri (toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho). Keuruu 1998. ISBN 951-1-13315-2
  • Imago mundi – kartan laadinnan vaiheita Terra cognita. Maailma tulee tunnetuksi. Kännedom om världen ökar. Discovering the World (toim. Leena Pärssinen). Helsinki 2000. ISBN 951-45-9492-4
  • Fysikaaliset tieteet. Suomen tieteen historia 3 (päätoim. Päiviö Tommila). Porvoo 2000. ISBN 951-0-23106-1
  • Matematiikka ja maailmankuva. Studia generalia 2000. Matematiikka, kulttuurimme perusta – ja trauma ( toim. Päivi Heino ja Harri Westermarck). Helsinki 2001. ISBN 951-45-9713-3
  • Gustav Holmberg, Reaching for the Stars: Studies in the History of Swedish Stellar and Nebular Astronomy Isis – An International Review Devoted to the History of Science and its Cultural Influences. Vol. 94. No. 1, 2003.
  • Tähtitiede. Helsingin yliopistomuseo – tiedettä, taidetta, historiaa (toim. Kati Heinämies). Helsinki 2003. ISBN 952-10-1440-7
  • Maantieteellinen pituus – paikanmäärityksen vuosituhantinen haaste. Maan muoto (toim. Markku Poutanen). Jyväskylä 2003. ISBN 952-5329-29-1
  • Argelander Friedrich Wilhelm August; Donner Andres; Gyldén Hugo; Heiskanen Veikko; Krueger Adalbert; Laurila Erkki; Lounasmaa Olli; Simons Lennart; Tahvonen, Paavo; Tallqvist, Hjalmar; Tuominen Jaakko sekä Walbeck Johan Henrik Suomen Kansallisbiografia, osat 1–10. Hämeenlinna 2002 – 2007.
  • Suomalaiset auringonpimennystä tutkimassa. Tieteessä tapahtuu n:o 1/2006.
  • The Physical Sciences. Research in Finland – A History (Eds Päiviö Tommila & Aura Korppi-Tommola). Helsinki 2006. ISBN 951-570-628-9
  • Fysik, astronomi och geofysik Forskning i Finland genom tiderna (Päiviö Tommila och Aura Korppi-Tommola). Helsingfors 2007. ISBN 951-570-628-9
  • Agricolan ajan luonnontieteellinen maailmankuva. Tieteessä tapahtuu n:o 5/2007.
  • Toimituskunnan jäsen ja kirjoittaja kirjassa, Meritie – navigoinnin historia (Donald S. Johnson & Juha Nurminen). Helsinki 2007, ISBN 978-952-9745-22-7, julkaistu myös englanniksi. saksaksi, portugaliksi, espanjaksi ja ranskaksi.
  • Artikkelit Argelander, Friedrich Wilhelm August; Donner, Anders Severin; Gyldén, Johan August Hugo, Tuominen, Jaakko Vilhelmi. Biographical Encyclopedia of Astronomers I – II (Eds Thomas Hockey & Virginia Trimble) New York, 2001 and 2014. ISBN 978-0-387-35133-9
  • Paratiisista katsoen. Tähtitaivaan karttojen historiaa. Jyväskylä 2009. ISBN 978-952-5329-80-3
  • History of Astronomy in Finland 1828–1918 (Raimo Lehden kanssa). Sastamala 2010. ISBN 978-951-653-379-0
  • Helsingin observatorio. Ursa. Helsinki 2012. ISBN 978-952-5985-07-8
  • Helsingin tähtitorni. Klassisten tähtitornien esikuva Unioninakseli – pääkaupungin läpileikkaus (toim. Henrik Meinander). Helsinki, 2012. ISBN 978-951-851-498-8
  • Tähtien turvatit. Roma. Villa Lanten ystävien vuosikirja XI. Helsinki 2012.
  • Kartta – kuva maailmasta, Kartan – en bild av världen, Maps – the image of the world Avartuva maailma – kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta (toim. Tapio Markkanen, Leena Miekkavaara ja Anna-Maija Pietilä-Ventelä). Saarijärvi 2013. ISBN 978-952-122-431-6
  • Tähtitiede ja fysiikka Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle (toim. Outi Paloposki ja H.K. Riikonen). Tallinna 2013. ISBN 978-952-222-216-9
  • Friedrich Argelander, Ilmari Bonsdorff, Veikko Aleksanteri Heiskanen, Jarl Wasastjerna, Olli Lounasmaa Suomalaisia tieteen huipulla. 100 tieteen ja teknologian saavutusta (toim. Tapio Markkanen, Allan Tiitta ja Paula Havaste). Tallinna 2014. ISBN 978-952-495-328-3
  • Suomen tähtitieteen historia. Tallinna 2015. ISBN 978-952-8985-26-9

Oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luvut Tähtijoukot ja assosiaatiot, Linnunrata ja Tähtitieteen historiaa Tähtitieteen perusteet (toim. H. Karttunen, P. Kröger, H. Oja ja M. Poutanen). Helsinki 1984. Uudet laitokset 1995, 2000, 2003, 2010, 2016, englanniksi Fundamental Astronomy 1987, ISBN 951-859367-1; 1994, 1996, 2003, 2007, saksaksi Astronomie – eine Einführung 1990, koreaksi Kipon chon-mun-hak 2008.
  • Luvut Tähtitiedettä sekä Energiatalous ja energialähteet Luonnontiedettä luokanopettajille. Kemiaa, fysiikkaa ja tähtitiedettä (Marjatta Virrankoski, Kari Hänninen ja Tapio Markkanen), 4. uudistettu laitos. Vammala 2002. ISBN 951-26-4637-4

Kulttuuri: tiede ja taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avartuva näköpiiri – tähtitieteellisen maailmakuvan historiaa antiikista nykypäivään. Areena III (toim. Johannes Jauhiainen). Turku 1979. ISBN 951-9364-10-2
  • Valokuva ja tähdet Valokuvan taide. Suomalainen valokuva 1842 – 1992 (Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka). Helsinki 1992. ISBN 951-717-699-6
  • Ajasta kiinni. Yhdestoista hetki – ajasta kiinni (toim. Minerva Keltanen). Valtion taidemuseo. Ulkomaisen taiteen museo Sinebrychoff. 1999. ISBN 951-53-2033-X
  • Tähtitiedettä Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa Luonnoksia/Skisser. Lauri Anttilan näyttely Turun taidemuseossa (toim. Lauri Anttila). Turun Taidemuseo – Åbo Konstmuseum 2003. ISBN 952-9576-30-7
  • Challenging C.P. Snow: Active Interaction between Arts, Cultural Heritage and the Universe in Finland. CAP, Communicating Astronomy to the Public Issue 9 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tapio Markkanen 1942–2017
  2. Historia Heureka. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  3. a b c d Niinikangas, Vesa: Professori Tapio Markkaselle Tiedeviestintäpalkinto 2014 Suomen Tiedetoimittajain Liitto. 2014. Viitattu 7.2.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]