Paavo Suomalainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paavo Suomalainen vuonna 1957.

Paavo Suomalainen (28. lokakuuta 1907 Helsinki16. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen eläintieteilijä ja professori.[1]

Suomalainen väitteli tohtoriksi vuonna 1936. Hän oli Helsingin yliopiston eläintieteen professori vuodesta 1940 alkaen. Hän oli erikoistunut eläinten, etenkin siilin, lämmönsäätelyn tutkimukseen. Hänet tunnettiin hallintomiehenä ja yliopiston uudistajana.

Paavo Suomalainen oli yksi Pohjolan linnut värikuvin -teoksen (1963–1972) kirjoittajista.[2] Hän toimi Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n hallituksessa ja seuran kirjastonhoitajana vuosina 1937–1941, hallituksen jäsenenä 1941–1949 ja varapuheenjohtajana 1949–1952. Hän myös toimitti seuran lehteä Luonnon Tutkija.

Suomalainen toimi Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 1960–1962[3] ja Suomalaisen tiedeakatemian esimiehenä 1972–1973.[4]

Paavo Suomalaisen veli oli eläintieteilijä Esko Suomalainen.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Selkärankaisten rakenne, yhdessä Gunnar Ekmanin kanssa (1933)
  • Yleisbiologia, yhdessä Sven Segerstrålen kanssa (1948)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 706. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Pohjolan linnut värikuvin
  3. TSV
  4. Suomalainen tiedeakatemia
  5. Ympäristöhistoria Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]