Kati Juurus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kati Juurus
Henkilötiedot
Kansalaisuus Suomi
Ammatti toimittaja, käsikirjoittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1996–
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kati Juurus on suomalainen toimittaja, käsikirjoittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Hän on toiminut vuosina 1995–1996 Unicefin Etelä-Aasian jaoston tietovirkailijana, vuosina 1996–2003 Helsingin Sanomien toimittajana ja vuodesta 2003 alkaen Yleisradiolla dokumenttituotantojen parissa.[1]

Käsikirjoitus- ja ohjaustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juurus käsittelee ajankohtaisia ja vaikeita aiheita laajalla skaalalla pienipalkkaisten asemasta (Siivouspäivä 2012) kehitysavun vaikutuksiin (Kibera! 2015). Tutkivaan journalismiin keskittynyt Juurus on dokumentaristiuransa aikana ohjannut ja käsikirjoittanut etenkin televisiotuotantoja. Kibera! on nähty myös kotimaisilla ja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, kuten International Documentary Festival Amsterdamissa[2] ja Helsingissä järjestettävällä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla.

Vuonna 2006 Juurus sai viikoittaisen asiaohjelman KOURA-palkinnon tv-dokumenteista Ensimmäisen valtakunnan vieraana ja Tie Guantanamosta.[3] Seuraavana vuonna Juurus voitti kustannusyhtiö Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ”laadukkaasta, oivaltavasta ja jopa ainutlaatuisesta” tutkivasta journalismistaan.[4]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäisen valtakunnan vieraana ja jatko-osa Tie Guantanamosta (2006): Viisi uiguurimiestä joutuvat Guantanamon vankileirillä suurvaltapolitiikan pelinappuloiksi Suomen ja EU:n katsoessa vierestä.[3]
  • Ihmissalakuljettajan matkassa (2009): Luvattomien maahantulijoiden matka EU:hun.[5]
  • Sormenjäljet (2009) käsittelee EU:n turvapaikkapolitiikan ongelmia. Dokumentti esitettiin Helsingissä DocPoint -festivaalilla 2010.[6]
  • Kyllä homotkin siivoaa (2011): Millaista on kasvaa homona tai lesbona nykypäivän Suomessa?[7]
  • Yhden miehen rauha (2012) kertoo espoolaisesta kauppiaasta Abdullahi Farahista, joka yhdessä suomalaisten poliitikkojen kanssa yrittää sovitella YK:n ja Somalian kapinallisryhmien välejä. Suomen ulkoministeriö on tukenut elokuvan tekemistä.[8]
  • Kaksi miestä Kiinasta (2012).[9]
  • Siivouspäivä (2012) kuvaa hotellisiivouksen arkea globalisoituvassa Suomessa.[10]
  • Luokkakokous (2013) on Juuruksen henkilökohtainen tarina omien yläastekavereiden kohtaamisesta yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Juurus käsittelee muistamisen ja unohduksen teemoja koulukiusaamiseen liittyen.[11][12]
  • Päästökauppiaat (2014).[13]
  • Naisen osa (2015) on haikea kuvaus suomalais-venäläisistä avioliitoista ja naisten unelmista Suomen pikkupaikkakunnilla.[14]
  • Kibera! (2015) selvittää nairobilaisen radio-dj:n Boy Dallasin avulla, mikä suomalaisenkin kehitysavun lempilapsen, Kiberan slummialueen kehitysprojekteissa mättää.[15]
  • Muodonmuutoksia (2017) dokumentissa käsitellään itsekuria, tiukkaa dieettiä ja kovaa treenaamista vaativaa bikini fitness -ilmiötä.[16]
  • Cinema Dadaab (2018) on kertomus telttakinosta ja sen vetäjästä Abdikafi Mohamedista maailman suurimmalla pakolaisleirillä Kenissa.[17]
  • Pian hän tulee (2019) dokumentti kertoo tapauksesta jossa äiti kaappasi lapsen Irakiin eikä sen jälkeen sallinut isän olla yhteydessä lapseen.[18]

Lähteet:[19][20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kati Juurus LinkedIn. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ For Kibera! International Documentary Film Festival Amsterdam – IDFA. 2015. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Palkitut 2006 – Viikoittaiset asiaohjelmat-sarjan Koura-palkinto Koulutusrahasto Koura. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 19.3.2020.
  4. ↑ Ylen Kati Juurus sai Suuren Journalistipalkinnon Ilta-Sanomat. 21.3.2007. Viitattu 19.3.2020.
  5. ↑ Keinänen, Reetta: Ihmissalakuljettajan matkassa Yle Elävä arkisto. 20.10.2009. Viitattu 19.3.2020.
  6. ↑ Rantanen, Laura J.: Mitä tekisit turvapaikanhakijoille, Kati Juurus? Vihreä Lanka. 18.12.2009. Viitattu 19.3.2020.
  7. ↑ Kyllä homotkin siivoaa Yle Olotila. 25.3.2011. Viitattu 19.3.2020.
  8. ↑ Laakso, Teija: Dokumentti: Suomensomali YK:n paras yhteys kapinallisiin Ulkoministeriön kehitysviestintä – Global.finland.fi. 16.2.2012. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 19.3.2020.
  9. ↑ Kaksi miestä Kiinasta Elonet. Viitattu 19.3.2020.
  10. ↑ Virtanen, Leena: 26 huonetta per päivä, 10 euroa tunti Helsingin Sanomat. 9.3.2016. Arkistoitu . Viitattu 19.3.2020.
  11. ↑ Suikkanen, Päivi: Dokumenttiprojekti: Luokkakokous Yle Elävä arkisto. 25.4.2016. Viitattu 19.3.2020.
  12. ↑ Slotte, Malin: Tillbaka till högstadiet HBL TV-Bloggen. 8.4.2013. Viitattu 19.3.2020. (ruotsiksi)
  13. ↑ Traileri: Dokumenttiprojekti: Päästökauppiaat  Yle Areena . 24.2.2014 . Viitattu 19.3.2020.
  14. ↑ Virtanen, Leena: Täyttyivätkö unelmat rajan takana? Helsingin Sanomat. 9.3.2015. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 19.3.2020.
  15. ↑ Niemi, Marja: Ylen dokumenttielokuva For Kibera! valittu IDFA:n kilpasarjaan Yle Tiedotteet. 13.10.2015. Viitattu 19.3.2020.
  16. ↑ Dokumenttiprojekti: Muodonmuutoksia – Mikä saa nuoret naiset kilpailemaan täydellisestä kehosta Yle TV1. 17.4.2017. Viitattu 19.3.2020.
  17. ↑ Dokumenttiprojekti: Cinema Dadaab – pakolaisleirin ankeutta pakoon unelmien voimin Yle TV1. 27.11.2018. Viitattu 18.3.2020.
  18. ↑ Dokumenttiprojekti: Pian hän tulee Yle Areena. 1.4.2019. Viitattu 18.3.2020.
  19. ↑ Kati Juurus Elonetissä.
  20. ↑ Kati Juurus Internet Movie Databasessa. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kati_Juurus&oldid=20283944”