Terho Itkonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terho Itkonen
Kielitieteilijät Terho Itkonen, Viljo Nissilä, Kustaa Vilkuna ja Eeva Maria Närhi Sanakirjasäätiön nimistöjaoksessa 1963.
Kielitieteilijät Terho Itkonen, Viljo Nissilä, Kustaa Vilkuna ja Eeva Maria Närhi Sanakirjasäätiön nimistöjaoksessa 1963.
Henkilötiedot
Syntynyt 21. lokakuuta 1933
Helsinki
Kuollut 29. maaliskuuta 1998
Nurmijärvi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue suomen kieli
Tunnetut työt Proto-Finnic final consonants (1964)
Kieliopas (1982)

Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itkonen kuului suomalaiseen Itkosten tiedesukuun. Hänen isänsä oli saamen kielen tutkija T. I. Itkonen.

Terho Itkonen tuli ylioppilaaksi vuonna 1951 Helsingin suomalaisesta lyseosta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta. Hän valmistui kandidaatiksi 1955 ja lisensiaatiksi 1957 ja väitteli vuonna 1965. Paitsi yliopiston assistenttina hän työskenteli myös Sanakirjasäätiössä vuosina 1955–1964. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1965.

Laajassa tuotannossaan Itkonen on käsitellyt lukuisia suomen kielen historian ja kieliopillisen kuvauksen kysymyksiä. Hänen tutkijanotteelleen on ominaista teoreettinen kunnianhimo, joka suomen kielen näkökulmista pyrki esittämään yleiskielitieteellisesti merkityksellisiä ja kansainvälisesti kiinnostavia kielen ilmiöitä. Toisin kuin suurin osa sukupolvensa tutkijoista, Itkonen suhtautui jo varhain kriittisesti generatiivisen kielitieteen esittämiin strukturalistisiin kielen rakenteen kuvauksiin. Hänen kielinäkemyksensä korosti kielijärjestelmän avoimuutta ja analogian merkitystä kielellistä rakennetta muovaavana voimana. Hän harjoitti paljon kielitieteellisiä kenttätöitä ja perusteli esittämiään teoreettisia käsityksiä laajalla empiirisellä aineistolla.

Kielihistoriallisessa tuotannossaan Itkonen selvitteli erityisesti suomen suhdetta toisiin itämerensuomalaisiin kieliin ja saameen. Hänen artikkelissaan Välikatsaus suomen kielen juuriin (1983) esitettiin käsitys kolmeen murteeseen jakaantuneesta kantasuomesta, jota puhuttiin Suomenlahden ympäristössä. Tämä artikkeli kuului pitkään siteeratuimpiin suomenkielisiin humanistisiin tiedejulkaisuihin.

Itkonen järjesti professorina laajan suomen murteiden ja paikannimistön kenttäkeruun (Nimestäjän opas, 1961) ja koulutti kokonaisen sukupolven suomen kielen tutkijoita. Hän oli myös uuttera kielenhuoltaja, minkä osoittaa laajalevikkinen teos Kieliopas; lisäksi hän kirjoitti aiheesta runsaasti muun muassa Helsingin Sanomiin, Kielikelloon ja Virittäjään. Kielenhuoltoaiheisia kirjoituksia on koottu teoksiin Selvää suomea, Näillä näkymin ja Retkiä nykysuomeen.

Itkonen on nimetty Greifswaldin yliopiston kunniatohtoriksi.

Terho Itkosen puoliso oli fil. lis. Pirjo Ketonen vuodesta 1964. Heidän poikansa on Markus Itkonen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Proto-Finnic final consonants (1964)
  • Retkiä nykysuomeen (1979)
  • Näillä näkymin: Kirjoituksia nykysuomesta ja sen huollosta. Helsinki: Tammi, 1975 (2. täydennetty painos 1981). ISBN 951-717-085-8.
  • Kielenhuollon näkökulma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Suomen kielen laitos, 1979. ISBN 951-717-085-8. Eripainos teoksesta Kahila, Seppo (toim.): Elävää suomea: Yleisradion kieliopas. Jyväskylä: Gummerus, 1979. ISBN 951-20-1747-4.
  • Kieliopas (1982)
  • Selvää suomea. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2717-5.
  • Kielen kärjeltä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3160-1.
  • Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.
  • Aloja ja aiheita: Valikoima kolmen kymmenluvun tutkimuksia (1959–1979). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura 1993.
  • Uusi kieliopas. 4., tarkistettu painos. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5757-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Itkonen, Terho: Aloja ja aiheita: Valikoima kolmen kymmenluvun tutkimuksia (1959–1979). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1993.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulonen, Ulla-Maija: ”Itkonen, Terho (1933–1998)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 351. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]