Eero Hyvönen (tietojenkäsittelytieteilijä)
Eero Antero Hyvönen (s. 19. toukokuuta 1957)[1] on suomalainen tietojenkäsittelytieteilijä, joka on tutkinut tekoälyä, semanttista webiä, kansallisia tietoinfrastruktuureja ja älykkäitä verkkosovelluksia. Hän on Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johtaja ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen semanttisen mediatekniikan professori.[2]
Hyvönen opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1981, tekniikan lisensiaatiksi 1984 ja tekniikan tohtoriksi 1991.[3] Väitöskirjan nimi on Constraint reasoning with incomplete knowledge: the tolerance propagation approach.[4]
1980- ja 1990-luvuilla Hyvönen oli käynnistämässä Suomen tekoälytutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) ja VTT:llä.[5] Hän oli mukana järjestämässä Suomen ensimmäisiä tekoälytutkimuksen päiviä (STeP 1984) vuonna 1984[2] ja toimi vuonna 1986 perustetunSuomen tekoälyseuran STeS hallituksessa ja puheenjohtajana 1980- ja 1990-luvuilla. Vuonna 2001 Hyvönen järjesti Helsingin yliopistossa ja HIIT-tutkimuskeskuksessa seminaarin Semantic Web Kick-off in Finland, ja hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet sen jälkeen semanttiseen webiin. Hän johtaa vuonna 2002 perustettua Semanttisen laskennan tutkimusryhmää, jonka tuottamia sovelluksia ovat muun muassa Sampo-datapalveluiden ja -portaalien sarja, esimerkiksi Kirjasampo, Sotasampo, Nimisampo, Biografiasampo ja Parlamenttisampo.[2] Keskeinen tavoite SeCo-ryhmän tutkimustyössä on ollut kansallisen semanttisen webin avoimen tietoifrastruktuurin kehittäminen, johon Sampo-järjestelmät perustuvat. SeCo-ryhmän johtamissa FinnONTO-hankeissa kehittämä ontologiainfrastruktuuri ja ONKI.fi-ontologiapalvelu on tuotteistettu Kansalliskirjaston toimesta kansalliseksi Finto.fi palveluksi.
Hyvönen on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia, kuten tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2014.[2][6] Hänet valittiin Vuoden Norssiksi vuonna 2017. Samalla julkaistiin sovellus ”Vanhat Norssit uudessa semanttisessa webissä”, johon on digitoitu Norssin matrikkelit ja jossa voi hakea tietoja yli 10 000 norssista vuosilta 1867–1992.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 232. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b c d Alumnipäivän 2019 puhujat Helsingin yliopisto. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ Eero Hyvönen, Henkilökohtainen profiili Aalto-yliopisto. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ Constraint reasoning with incomplete knowledge: the tolerance propagation approach: Dissertation cris.vtt.fi. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b HELDIG-keskuksen johtajasta professori Eero Hyvösestä Vuoden Norssi 2017 12.5.2017. Aalto-yliopisto. Arkistoitu 1.11.2022. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ Professori Eero Hyvöselle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1.10.2014. Aalto-yliopisto. Arkistoitu 21.5.2022. Viitattu 28.12.2020.
| ||||||||||||||
