Suomen PEN

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen PEN ry (Finlands PEN rf) on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö. Se on osa yli sadassa maassa toimivaa PEN Internationalia, joka on maailman suurin kirjallisuusjärjestö ja maailman vanhimpia kansalaisjärjestöjä. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa. Suomen Penin puheenjohtaja on Veera Tyhtilä ja varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen.

PEN seuraa kirjailijoiden sananvapauden tilaa kotimaassa ja ulkomailla, julkaisee kaunokirjallisia ja muita kirjoituksia verkkosivuillaan ja PEN-vuosikirjassa, järjestää kirjallisuustapahtumia sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, tekee kannanottoja ja tukee kunniajäseniksi valitsemiaan, mielipiteidensä vuoksi vainottuja kirjailijoita sekä muita Suomessa asuvia, tukea tarvitsevia kirjoittajia. Lisäksi PEN puolustaa erityisesti pienten ja uhattujen kielten ja kulttuurien asemaa.

Toiminnallaan Suomen PEN lisää eri väestöryhmien osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin ja edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää sekä levittää omaa kulttuuria. Suomen PEN on mukana osaltaan takaamassa kirjallisen kulttuurin perustan jatkuvuutta ja elinvoimaisuutta. Suomen PEN osallistuu Kansainvälisen PEN:in toimintaan kansainvälisissä kokouksissa ja olemalla yhteistyössä muiden maiden PEN-keskusten kanssa.

Sananvapauskysymykset ovat muuttuneet tiedonvälityksen pirstaloitumisen, sosiaalisen median kasvun ja globalisaation vuoksi yhä monimutkaisemmiksi. Voimistunut nationalismi, poliittinen polarisaatio ja uskonnollisten ääriliikkeiden nousu ovat korostaneet neutraalin, neuvottelevan välitystoiminnan merkitystä. Kansainvälisen PEN:in ja Suomen PEN:in yhteisenä tavoitteena on luoda konfliktitilanteissa propagandasta vapaita keskusteluareenoita.

Suomen PEN:istä on tullut luotettu kansainvälinen toimija, jonka panos kirjailijoiden sananvapauskysymyksissä on tunnustettu sekä PEN-yhteisössä että sen ulkopuolella. Vuosi 2018 on Suomen PEN:in 90. toimintavuosi, ja juhlavuotta juhlistetaan monin eri tavoin.

Suomen PEN:in jäsenmäärä 31.12.2017 oli 381 jäsentä. Suomen PENin jäseneksi voi hakea jokainen Suomen Kirjailijaliittoon, Finlands Svenska Författareföreningeniin, Suomen Näytelmäkirjailijaliittoon, Finlands Svenska Dramatikerförbundiin tai Suomen Arvostelijain liittoon kuuluva.

Suomen PEN:in perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PEN perustettiin vuonna 1928 kirjailija Aino Kallaksen aloitteesta. Viron suurlähettilään ja kirjailijan Oskar Kallasin puoliso Aino Kallas asui Lontoossa vuosina 1922–1934. Hän liittyi vuonna 1921 perustettuun Lontoon PEN-klubiin ja ehdotti klubin perustamista myös Suomeen. Kallas otti yhteyttä myös Kirjailijaliittoon, jossa asiaa teoriassa kannatettiin. Ensimmäinen epävirallinen kokous oli lokakuussa 1927 ja paikalla 34 jäsentä. Perustajajäseniä olivat muun muassa Kersti Bergroth, Otto Manninen, Anni Swan, V. A. Koskenniemi, F. E. Sillanpää ja monet muut suomalaisen kirjallisuuden keskeiset vaikuttajat. Myös kustantajat, etenkin WSOY:n Jäntit ja Otavan Reenpäät, olivat aktiivisesti mukana. Ruotsin Penin mukaan laadittiin säännöt, jotka vahvistettiin toukokuun 26. päivänä 1928. Tämä on siis Suomen Penin virallinen syntymäpäivä.

Suomen PEN:in kotimaan toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 ilmestyi Suomen PENin ensimmäinen vuosikirja, Vapaasanakirja. Kirjassa on kaunokirjallisia tekstejä, esseitä, sarjakuvia ja muita kirjoituksia. Julkaisusarja on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti).

Vapaa sana -kirjoitussarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PENin verkkosivuilla julkaistaan säännöllistä Vapaa sana -kirjoitussarjaa, jossa vierailevat ulkomaiset ja kotimaiset kirjoittajat käsittelevät sananvapautta eri näkökulmista. Sarja on myös käännösrunouden julkaisukanava.

Keskustelutilaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PEN osallistuu vuosittain lukuisiin kirjailijoiden sanavapautta koskeviin keskustelutilaisuuksiin.

Verkostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia kustantajia kannustetaan mukaan PEN Internationalin Publishers Circle -toimintaan. Vuonna 2013 alkanutta Turkki-yhteistyötä Toimittajat ilman rajoja -järjestön kanssa jatketaan. Suomen PENillä on edustaja ja varaedustaja Ulkoasiainministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa.

Turvakaupunkiresidenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeänä painopistealueenaan Suomen PEN pitää International Cities of Refuge Network – ICORN-turvakaupunkikirjailijaresidenssin saamista Suomeen. Kaikissa muissa Pohjoismaissa tällainen kirjailijaresidenssi – tai useampia residenssejä – toimii.

Sanavapausgaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PEN järjestää vuosittain Sanavapausgaalan marraskuussa.

PEN-sananvapauspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PEN jakaa vuosittaisen sananvapauspalkinnon. Palkinnolla nostetaan esiin ajankohtaisia sananvapauskysymyksiä ja ilmaisunvapautta esimerkillisellä tavalla puolustaneita toimijoita. Vuonna 2012 sen sai sarjakuvataiteilija Ville Ranta, vuonna 2013 silloinen Baltic Circle -teatterifestivaalin johtaja Eva Neklyaeva, vuonna 2014 toimittaja Kimmo Oksanen, vuonna 2015 yhteisöpedagogi Abdirahim ”Husu” Hussein, vuonna 2016 kustantaja, kirjailija Matti Suurpää, vuonna 2017 Sunniva Drake, vuonna 2018 Kai Ekholm ja vuonna 2019 Johanna Vehkoo.[1]

Mediataitoviikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PEN tekee sananvapausyhteistyötä Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin Mediataitoviikon ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Suomen PEN:in kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa Suomen PENin toimintaa. Suomen PENillä on muiden Pohjoismaiden kanssa perinteisesti merkittävä rooli PEN Internationalin toiminnassa. Suomen PENin edustajat osallistuvat vuosittain PEN Internationalin kongresseihin. PEN International on lisännyt jäsenmaiden alueellisten verkostojen toimintaa ja eri maiden PEN- keskusten kahdenkeskistä yhteistyötä. Lisäksi Suomen PEN on mukana PEN European Networkin sekä pohjoismaisten PEN-keskusten yhteistyöverkostossa. Venäjänkielisiin alueisiin panostaminen on tärkeää Suomen PEN:in sananvapaustyössä.

Komiteoiden toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieli- ja käännöskomitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieli- ja käännöskomitea keskittyy kieliin ja kääntämiseen liittyviin kysymyksiin sekä siihen, miten ne vaikuttavat kirjoittajiin ja lukijoihin. Komitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja huonossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Suomessa Kieli- ja käännöskomitea puolustaa erityisesti suomalais-ugrilaisten kielten uhattua asemaa ja saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Se pyrkii parhaansa mukaan tukemaan myös muita Suomessa puhuttuja kieliä. Kieli- ja käännöskomitea järjestää kirjallisuustapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja julkaisee erikielisiä tekstejä Suomen PEN:in Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä. Suomen PENin Kieli- ja käännöskomitea julkaisee vuoden 2018 aikana käännöksiä ja muita kirjoituksia Vapaa sana -verkkokirjoitussarjassa sekä juhlavuoden julkaisussa. Kansainvälisessä PEN-yhteistyössä Kieli- ja käännöskomitea pitää erityisesti esillä suomalais- ugrilaisten kielten ja saamen kielen asemaa. Pohjoismais-baltialainen yhteistyö sekä saamen kielen erityisaseman tukeminen ovat komitean painopisteitä.

Naiskomitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta ja järjestää kirjallisuustapahtumia, kuten vuotuisen ystävänpäiväklubin sekä Ainon nimipäivät toukokuussa Aino Kallaksen kunniaksi.

Vangittujen kirjailijoiden komitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Vangittujen kirjailijoiden komitean tietoon on vuosittain tullut noin 1100 kirjailijaan kohdistuvaa rikkomusta. Työnsä takia vuosittain tapetaan kymmenittäin kirjailijoita ja toimittajia. Kirjoitustensa takia pidätettyjä on yli sata vuodessa. Suomen PENin kunniajäseniksi valittiin vuonna 2010 iranilainen journalisti ja juristi Nasrin Sotoudeh ja ruotsalais-eritrealainen journalisti ja näytelmäkirjailija Dawit Isaac. Valko-Venäjän PENin entinen puheenjohtaja Vladimir Nekljajev on yhä Suomen PENin kunniajäsen. Hän on myös Suomen PENin entinen turvakaupunkikirjailija. 2012 valittu kunniajäsenemme, runoilija ja ihmisoikeusaktivisti Aron Atabek on yhä vangittuna Kazakstanissa. Suomen PEN seuraa myös saudiarabialaisen vangitun kirjailijan Raif Badawin tilannetta.

Kunniajäsenten ja muiden vangittujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoasianministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin Vangittujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.

Rauhankomitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PEN Internationalin Kansainvälinen Rauhankomitea perustettiin vuonna 1984, aikana, jolloin kirjoittajat kokivat erityisen tärkeäksi tehdä yhteistyötä kylmän sodan jakaman idän ja lännen välillä. Komitean perustajajäsenet tunnistivat tarpeen tuoda kirjailijoita yhteen ideoiden ja ajatusten vaihtamiseksi, etenkin kun useimmat muut ovet suljettiin. Kansainvälinen Rauhankomitea järjestää vuosittain Slovenian Bledissä konferenssin, jossa PEN- kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille.

Suomen PEN:in Rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen PEN:in vuosikokouksessa 2017 perustettu Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea on tiettävästi ainoa laatuaan PEN-keskusten joukossa. Komitean syntyyn vaikutti PEN:issäkin kuultu tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä. Komitea tulee työskentelemään tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PEN:in peruskirjan mukaisesti vuonna 2018. Komitean syntyyn johti yhteistyö tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todetaan, että yhteistön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri”.

Suomen PEN:in puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]