Kaisantunneli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaisantunneli
Läntinen (yllä) ja itäinen (alla) sisäänkäynti rakenteilla syyskuussa 2023.
Läntinen (yllä) ja itäinen (alla) sisäänkäynti rakenteilla syyskuussa 2023.
Alittaa Helsingin päärautatieaseman
Alkupiste Töölönlahdenkatu, keskustakirjasto Oodin ympäristö
Loppupiste Kaisaniemen puistokuja
Koordinaatit 60°10′22.4″N, 24°56′28.1″E
Avattu 3. toukokuuta 2024 (tavoite)[1]
Pituus 220 metriä[2]
Syvyys alimmillaan 6 metriä laituritasosta[3]
Leveys 4 metriä
Ajokaistoja kaksi pyöräilykaistaa ja jalankulkukaista

Kaisantunneli (ruots. Kajsatunneln)[4] on rakenteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kluuvissa. Se alittaa Helsingin päärautatieaseman Töölönlahdenkadun ja Kaisaniemen puiston välillä. Noin 220 metriä pitkään ja 8 metriä leveään tunneliin valmistuu 4 metriä leveä pyöräilykaista sekä 3,5 metrin levyinen jalankulkukaista.[5] Tunneli rakennetaan Elielinaukiolle johtavan päärautatieaseman kävelytunnelin pohjoispuolelle, ja Kaisaniemen puoleisessa päässä uusi ja vanha tunneli yhdistetään toisiinsa yhdyskäytävällä.[6] Tunnelilta on suora yhteys Baanalle.[6] Suunniteltu avaamispäivä on 3. toukokuuta 2024.[1]

Vanha jalankulkutunneli yhdistetään Kaisantunneliin yhdyskäytävällä, ja niillä on Kaisaniemen puoleisessa päässä sama sisäänkäynti.

Pääradan uusi alakulku sujuvoittaa poikittaissuuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, ja samalla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä vähenee Kaivokadulla ja Elielinaukiolla[6][7], missä nykyisen pyöräilyliikenteen on katsottu aiheuttavan vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia.[8][7] Tunnelin on myös sanottu ennakoivan tulevina vuosikymmeninä kasvavia itä–länsi-suunnan suuria pyöräilyvirtoja.[9] Samalla tunneli helpottaa kulkua asemalaitureille.[10] Kaisantunnelin myötä syntyy katettu reitti rautatieasemalta keskustakirjasto Oodiin.[11] Tunnelin kautta arvioidaan kulkevan parhaimmillaan 10 000 pyöräilijää vuorokaudessa.[12] Suurimmillaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteenlaskettu määrä voisi olla vuorokaudessa 20 000.[13]


Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisantunnelin maanalaiseen polkupyöräparkkiin voisi mahtua 1 500 pyörää. Valvotun parkkihallin oletetaan vähentävän varkauksia ja pitävän pyörät suojassa myös eri sääolosuhteilta. Havainnekuva Alankomaista, jossa pyörähalleista on hyviä kokemuksia.[14]

Hankkeen rakennettavuusselvitys käynnistyi vuonna 2010[13], ja valmistelevat työt aloitettiin aseman ympäristössä elokuussa 2020.[15] Lopulliset rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2021[8] ja louhintatyöt toukokuussa.[2] Urakoitsijana toimii Destia.[5] Hankkeen kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa.[12]

Tunneli rakennetaan avoleikkauksena, joka saa lopuksi päälleen katon.[2] Louhinta suoritetaan pää­sääntöisesti räjäyttämällä, mutta tarvittaessa tehdään myös railoporauksia.[16] Työt etenevät vuorotellen ratapihan länsi- ja itäreunoilla, jotta louhimisesta olisi mahdollisimman vähän haittaa junaliikennöinnille.[16] Kiskoille on asennettu liikennöintiä varten useita rata-apusiltoja.[16] Työtä on kutsuttu yhdeksi Helsingin vaikeimmista rakennuskohteista.[12] Alun perin tunneli oli tarkoitus avata syksyllä 2023, mutta kesällä 2022 tiedotettiin valmistumisen viivästymisestä helmikuuhun 2024.[12] Työtä pitkitti maan alta paljastuneet kaapelit sekä vanhat rakenteet, kuten puupaalut.[17] Tammikuussa 2024 ilmoitettiin, että valmistuminen lykkääntyy huhtikuuhun 2024.[18]

Päivittäin työmaalla työskentelee noin 40 henkilöä. Pelkästään liikenteen ohjaamiseen ja alueella liikkuvien opastamiseen ruuhkaisessa rautatieaseman ympäristössä tarvitaan joka päivä kymmenkunta työntekijää.[2]

Tunnelin yhteyteen rakennetaan HKL:n pyöräkeskus ja noin 1 500 polkupyörän pysäköintialue.[6]

Suunnitteluvaiheen siltavaihtoehto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemanseudun kevyen liikenteen kehitysehdotuksiin kuului aiemmin ratapihan ylittävä 275 metriä pitkä silta Kaisaniemen puistosta Kansalaistorille.[11] Vuonna 2018 esiteltyyn siltavaihtoehtoon haettiin inspiraatiota tanskalaisesta 220 metriä pitkästä Cykelslangen-pyöräilysillasta.[19][20] Toinen ehdotuksista oli Harmonia-niminen teräsrakenteinen vinoköysisilta[21], ja kolmannessa vaihtoehdossa ”bumeranginmuotoinen” silta olisi johtanut Kaisaniemestä Oodi-kirjaston pohjoispuolelle.[22] Sillan arvioidut kustannukset olivat 11–15 miljoonaa euroa.[23] Siltojen heikkouksiksi nimettiin kuitenkin haastavat talviolosuhteet ja niiden mukanaan tuomat ylläpitokustannukset sekä pyöräilymatkan sujuvuuden katkeaminen poikkeuksellisen jyrkkiin ja työläiksi katsottuihin nousuihin.[19][21][24] Kaupunki­ympäristö­lautakunta katsoi lopulta tunnelin sopivammaksi vaihtoehdoksi ja teki päätöksen sen puolesta syksyllä 2018.[11][22] Tunnelivaihtoehto hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2019.[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pian liikkuminen Helsingin ydinkeskustassa mullistuu, kun uusi tunneli avautuu Helsingin Sanomat. Viitattu 22.3.2024.
  2. ↑ a b c d Kaisantunneli on haastava infraosaamisen taidonnäyte Destia. 2.6.2021. Arkistoitu 25.6.2021. Viitattu 25.6.2021.
  3. ↑ Avoimet ovet: Destia – koneäly auttaa pitämään kadut kuopattomina YouTube. 4.8.2021. DNA Business. Viitattu 4.8.2021.
  4. ↑ Näveri, Anna: Helsingin ratapihan alittava pyörätunneli sai nimen – Kaisantunneli on näillä näkymin valmis keväällä 2023 Helsingin Sanomat. 18.9.2020. Viitattu 1.2.2021.
  5. ↑ a b Helsingin kaupunki: Kaisantunneli Hel.fi. Viitattu 1.2.2021.
  6. ↑ a b c d Helsingin kaupunki: Kaisantunnelin rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen päärautatieaseman laiturialueella tammikuusta alkaen STT Info. 22.12.2020. Viitattu 1.2.2021.
  7. ↑ a b Koskinen, Ahti: Suunnitelma: itä ja länsi löisivät kättä – pyöräilemällä ratapihan ali Helsingissä Yle. 10.1.2017. Viitattu 1.2.2021.
  8. ↑ a b Jämsen, Elina & Koivuranta, Esa: Nyt alkoi monen vuoden urakka: yli 200 metriä pitkä Kaisantunneli kaivetaan Helsingin keskustaan ratapihan alle – junalle pyrkivän matkalla voi olla mutkia Yle. 4.1.2021. Viitattu 1.2.2021.
  9. ↑ Malmberg, Lari: Helsingin ratapihan alle kaavaillaan pyörätunnelia Helsingin Sanomat. 12.10.2015. Viitattu 1.2.2021.
  10. ↑ Helsingin kaupunki: Rautatieaseman pyöräily- ja jalankulkutunnelin valmistelevat työt käynnistyvät Hel.fi. 24.08.2020. Viitattu 1.2.2021.
  11. ↑ a b c Jämsen, Elina: Rautatieaseman alle tulossa fillaritunneli – tunneli päihittämässä siltavaihtoehdon Kaisaniemen ja Kansalaistorin välisen kevyen liikenteen väyläksi Yle. 7.11.2018. Viitattu 1.2.2021.
  12. ↑ a b c d Salomaa, Marja: Yksi Helsingin vaikeimmista rakennus­hankkeista viivästyy – Kaisan­tunnelin vaikein osuus on ”upottava painajainen” rautateiden alla Helsingin Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 3.7.2022.
  13. ↑ a b Kaisaniemestä pyöräillään pian Kansalaistorille uudessa Kaisatunnelissa Sitowise. Viitattu 1.2.2021.
  14. ↑ Keski-Oja Laura & Pajala, Mikko: Voisiko Tikkurilasta alkanut trendi saada pyörävarkaat vihdoin kuriin? Hollannissa pyöräilijöille tehdään jo jättimäisiä parkkihalleja Helsingin Sanomat. 15.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
  15. ↑ Rita, Mikko: Rautatieaseman pyörätunnelin valmistelevat työt vauhtiin Yle. 24.8.2020. Viitattu 1.2.2021.
  16. ↑ a b c Kilpelänaho, Niko: Rautatie­aseman alle louhitaan uutta tunnelia millintarkassa urakassa – Maan uumenista löytyi tuntemattomia kaapeleita Helsingin Sanomat. 1.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  17. ↑ Mäkelä, Erika: Kaisantunnelin työmaa siirtyy Helsingin rautatieasemalla, kävelymatka pitenee nyt eri raiteille Helsingin Sanomat. 12.8.2022. Viitattu 13.8.2022.
  18. ↑ Kaisantunnelin valmistuminen lähestyy – tunnelin arvioidaan avautuvan huhtikuussa 19.1.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.1.2024.
  19. ↑ a b Marttinen, Vesa: Pyöräilysilta Kaisaniemestä Kansalaistorille tulisi 16 miljoonaa euroa halvemmaksi kuin tunneli – päättäjät saavat eteensä uuden siltaehdotuksen Yle. 13.2.2018. Viitattu 1.2.2021.
  20. ↑ Malmberg, Lari: Helsingin rautatieaseman yli halutaan rakentaa 275 metriä pitkä pyöräilysilta – mallia otettaisiin Kööpenhaminasta Helsingin Sanomat. 13.2.2018. Viitattu 1.2.2021.
  21. ↑ a b Jämsen, Elina & Sarolahti, Mari: Riippusilta Helsingin ratapihalle? "Se olisi silta, joka laskee verenpainetta" – Tältä se näyttäisi, havainnevideo Yle. 21.5.2018. Viitattu 1.2.2021.
  22. ↑ a b Oksanen, Kimmo: Helsingin ratapihan alitse rakennetaan pyöräilytunneli, päätti lautakunta Helsingin Sanomat. 6.11.2018. Viitattu 1.2.2021.
  23. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsingin johtopoliitikot lämpenivät ratapihan alittavalle pyörätunnelille – valtuuston on määrä käsitellä asiaa ensi viikolla Helsingin Sanomat. 21.1.2019. Viitattu 1.2.2021.
  24. ↑ Malmberg, Lari: Virkamiehet ehdottavat Helsingin rautatieaseman alle 23 miljoonan euron pyörätunnelia – Silta olisi halvempi, mutta kokoomus ja Sdp panttaavat vielä kantojaan Helsingin Sanomat. 26.10.2018. Viitattu 1.2.2021.
  25. ↑ Hanhinen, Hanna: Helsingin valtuusto hyväksyi rautatieaseman ali kulkevan tunnelin – yhdistää itä- ja länsipuolen pyöräliikenteen Yle. 30.1.2019. Viitattu 1.2.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaisantunneli&oldid=22304343”