Pohjolan Liikenne
| Oy Pohjolan Liikenne Ab | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1940 |
| Toimitusjohtaja | Heikki Alanko |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | linja-autoliikenne |
| Tuotteet |
Oy Pohjolan Liikenne Ab: paikallis- ja kaukoliikenne; Finnair City Bus Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab: paikallisliikenne HSL-alueella Espoon sisäiset linjat: 143, 145, 146, 147, 164, 165, 202, 203, 214, 215, 224, 227, 236(V), 239, 531(B), 542 Helsingin sisäiset linjat: 50, 51, 52, 56, 57, 59, 61(N, T), 64-67, 500 Keravan sisäiset linjat: 964B, 975-978 Kirkkonummen sisäiset linjat: 181, 182, 901–903, 906–909 Kotkan sisäiset linjat: 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 18, 19, 20, 25(T, Y), 27, 32B, 34B, 37B HSL-seutulinjat: 104, 171-174, 201B, 231N, 235N, 552, 555, 633N, 641-643, 665, 738, 785–788, 841(N), 842-843, 911, 972-973, 985–987 Sipoon sisäiset linjat: 982, 984, 992–996 Muita linjoja: U280 |
| Liikevaihto | 100 milj. € (2018) |
| Henkilöstö | 1100 (2018) |
| Tytäryhtiöt | Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab |
| Omistaja | VR-Yhtymä Oy |
| Kotisivu | www.pohjolanliikenne.fi |
Oy Pohjolan Liikenne Ab on maantiekuljetuskonserni. Se on Suomen suurin maantiekuljetuskonserni. Se kuuluu VR-Yhtymän henkilöliikennedivisioonaan harjoittaen linja-autoliikennettä.
Pohjolan Liikenne hoitaa vakio- ja paikallisvuoroliikennettä Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lisäksi yhtiö hoitaa Finnair City Bus -sopimusliikennettä Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä. Yksi tytäryhtiöistä, Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab, puolestaan harjoittaa linja-autoliikennettä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi yhtiö harjoittaa tilaus- ja sopimusajoja kotimaassa ja ulkomaille.
Pohjolan Liikenne lopetti helmikuun lopussa 2019 kaukoliikenteensä, jota ei yhtiön mukaan voi enää harjoittaa kannattavasti. Lopetettavan toiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta on viitisen prosenttia.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolan Liikenne perustettiin keväällä 1940 valtionyhtiöksi hoitamaan Suomen ulkomaankaupan tarpeita Golfvirran vuoksi ympäri vuoden sulana säilyvän Petsamon Liinahamarin sataman kautta. Itämeren reittiä ei tuolloin voitu käyttää, koska se oli sodan takia miinoitettu. Yhtiön omistajavastuu Suomen valtiolla kuului aluksi kansanhuoltoministeriölle, loppuvuodesta 1940 alkaen kauppa- ja teollisuusministeriölle. Yhtiö hankki käyttöönsä Volvo- ja Ford V8 -kuorma-autoja, joilla se vastasi liikenteestä Pohjoiselta jäämereltä etelään. Yhtiön toimitusjohtajaksi määrättiin kenraali Paavo Talvela.
Vuonna 1995 Pohjolan Liikenne osti vuonna 1935 perustetun Lohjan Liikenne Oy:n, joka harjoitti linjaliikennettä läntisellä Uudellamaalla. Ostetulla yrityksellä oli tuolloin 36 linja-autoa. Vuonna 1996 Pohjolan Liikenne otti käyttöön nykyisen violetin kaarilogon (lempinimeltään Valtionkaaret) vihreän tekstin kera.
Vuonna 1999 Pohjolan Liikenne teki suuren yrityskaupan ostamalla vuonna 1934 toimintansa aloittaneen kotkalaisen Onni Vilkas Oy:n, jonka autot olivat aikanaan tunnettuja kylkiin maalatusta juoksevasta vinttikoirasta.
Vuonna 2007 Pohjolan Liikenne ilmoitti ostaneensa Itä-Uudellamaalla toimivan A. E. Koskisen & Poikien koko osakekannan. Yhtiöllä oli linjaliikennettä Helsingistä ja Järvenpäästä Sipooseen, Pornaisiin ja Porvooseen. Samana vuonna Pohjolan Liikenne ilmoitti ostaneensa Kotkan länsiosissa paikallisliikennettä harjoittaneen Jyrkilä Oy Kaupunkiliikenteen koko osakekannan. Kaupalla Kotkan paikallisliikenne siirtyi kokonaan Pohjolan Liikenteen hoitoon.
Vuoden 2008 alussa Pohjolan Liikenne osti kirkkonummelaisen perheyhtiön M. V. Wikströmin koko osakekannan. Yhtiö oli perustettu 1920-luvulla, ja kauppahetkellä sillä oli 40 työntekijää ja 27 linja-autoa.[2]
Vuosina 2009–2010 toteutettiin kolme fuusiota VR-Yhtymän konsernirakennetta uudistettaessa. Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin junaliikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan, jolloin Transpoint-yhtiöt yhdistettiin VR Cargon kanssa VR Transpointiksi. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään, josta tuli VR Group. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:ksi.[3][4]
Vuonna 2015 Pohjolan Liikenne siirtyi pikavuoroautoissaan uuteen lila-valkeaan väritykseen ja irrottautui samalla ExpressBus-yhteenliittymästä, jossa se oli ollut mukana perustamisesta eli vuodesta 1991 lähtien.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjolan Liikenne lopettaa kaikki pikavuoronsa – yhteensä 35 irtisanotaan Kotkassa ja Turussa Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2018.
- ↑ Seija Henriksson: M. V. Wikströmin bussit Pohjolan Liikenteen haltuun. Länsi-Uusimaa, 3.1.2008, nro 2, s. 20. Lohja:
- ↑ Yhteisellä matkalla Vuosiraportti 2009, VR-Yhtymä
- ↑ Pohjolan Liikenne Kaupparekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjolan Liikenne Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Pohjolan Liikenteen kotisivut
- Timo Herranen: Petsamosta Hankoon. Pohjolan Liikenteen 50 vuotta. Pohjolan Liikenne 1990. ISBN 9789529019007.
