Pohjolan Liikenne
| Oy Pohjolan Liikenne Ab | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1940 |
| Toimitusjohtaja | Janne Hattula |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | linja-autoliikenne |
| Tuotteet |
Oy Pohjolan Liikenne Ab: paikallis-, seutu- ja kaukoliikenne Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab: paikallisliikenne HSL-alueella |
| Liikevaihto | 100 milj. € (2018) |
| Henkilöstö | 1100 (2018) |
| Tytäryhtiöt | Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab |
| Omistaja | VR-Yhtymä Oy |
| Kotisivu |
www |
Oy Pohjolan Liikenne Ab on maantiekuljetuskonserni. Se on Suomen suurin maantiekuljetuskonserni. Se kuuluu VR-Yhtymän matkustajaliikennedivisioonaan ja harjoittaa linja-autoliikennettä.
Pohjolan Liikenne liikennöi HSL-alueella seutu- ja kaupunkiliikennettä. Pohjolan Liikenne on HSL-alueen suurin liikennöitsijä. Se liikennöi 79:ää bussilinjaa, eli noin 27 %:a HSL-alueen bussiliikenteestä.
Lisäksi Pohjolan Liikenne hoitaa vakio- ja paikallisvuoroliikennettä Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa sekä Kotkassa. Liikennöinti Tampereella alkaa kesäkuussa 2022.
Lisäksi yhtiö hoiti Finnair City Bus -sopimusliikennettä Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä vuoteen 2021 saakka. Lisäksi yhtiö harjoittaa tilaus- ja sopimusajoja.
Pohjolan Liikenne lopetti helmikuun lopussa 2019 kaukoliikenteensä, jota ei yhtiön mukaan voi enää harjoittaa kannattavasti. Lopetetun toiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta oli viitisen prosenttia.[1]
Liikenne Tampereen seudulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolan Liikenne aloitti kesällä 2022 liikenteen Tampereen seudun joukkoliikenteessä linjoilla 5, 10 ja 90–94. Yhtiö toi Tampereen liikenteeseen 26 Yutongin valmistamaa sähköbussia.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolan Liikenne perustettiin keväällä 1940 valtionyhtiöksi hoitamaan Suomen ulkomaankaupan tarpeita Golfvirran vuoksi ympäri vuoden sulana säilyvän Petsamon Liinahamarin sataman kautta. Itämeren reittiä ei tuolloin voitu käyttää, koska se oli sodan takia miinoitettu. Yhtiön omistajavastuu Suomen valtiolla kuului aluksi kansanhuoltoministeriölle, loppuvuodesta 1940 alkaen kauppa- ja teollisuusministeriölle. Yhtiö hankki käyttöönsä Volvo- ja Ford V8 -kuorma-autoja, joilla se vastasi liikenteestä Pohjoiselta jäämereltä etelään. Yhtiön toimitusjohtajaksi määrättiin kenraali Paavo Talvela.
Syyskuussa 1992 Pohjolan Liikenne osti Someron Linja Oy:n liiketoiminnan ja sai haltuunsa pääosan Helsingin ja Turun välisestä pikavuoroliikenteestä.[3]
Tammikuun alussa 1995 Pohjolan Liikenne osti vuonna 1935 perustetun Lohjan Liikenne Oy:n, joka harjoitti linjaliikennettä läntisellä Uudellamaalla. Ostetulla yrityksellä oli tuolloin 36 linja-autoa.[4] Saman vuoden huhtikuun alussa Pohjolan Liikenteen omistukseen siirtyi espoolainen P. Tyllilä Linja Oy, joka ajoi Espoon sisäistä sopimusliikennettä ja YTV:n seutuliikennettä 34 linja-autolla.[5] Kesäkuussa 1995 Pohjolan Liikenne osti helsinkiläisen perheyrityksen Saaren Auto Oy:n ja sen kymmenen linja-autoa.[6]
Vuonna 1996 Pohjolan Liikenne otti käyttöön nykyisen violetin kaarilogon (lempinimeltään Valtionkaaret) vihreän tekstin kera. Joulukuussa 1996 Pohjolan Liikenne osti turkulaiset linja-autoyhtiöt Aallon Liikenne Oy:n ja Linjaliikenne K. Hakanen Oy:n.[7]
Vuonna 1999 Pohjolan Liikenne teki suuren yrityskaupan ostamalla vuonna 1934 toimintansa aloittaneen kotkalaisen Onni Vilkas Oy:n, jonka autot olivat aikanaan tunnettuja kylkiin maalatusta juoksevasta vinttikoirasta.
Vuonna 2007 Pohjolan Liikenne ilmoitti ostaneensa Itä-Uudellamaalla toimivan A. E. Koskisen & Poikien koko osakekannan. Yhtiöllä oli linjaliikennettä Helsingistä ja Järvenpäästä Sipooseen, Pornaisiin ja Porvooseen. Samana vuonna Pohjolan Liikenne ilmoitti ostaneensa Kotkan länsiosissa paikallisliikennettä harjoittaneen Jyrkilä Oy Kaupunkiliikenteen koko osakekannan. Kaupalla Kotkan paikallisliikenne siirtyi kokonaan Pohjolan Liikenteen hoitoon.
Vuoden 2008 alussa Pohjolan Liikenne osti kirkkonummelaisen perheyhtiön M. V. Wikströmin koko osakekannan. Yhtiö oli perustettu 1920-luvulla, ja kauppahetkellä sillä oli 40 työntekijää ja 27 linja-autoa.[8]
Vuosina 2009–2010 toteutettiin kolme fuusiota VR-Yhtymän konsernirakennetta uudistettaessa. Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin junaliikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan, jolloin Transpoint-yhtiöt yhdistettiin VR Cargon kanssa VR Transpointiksi. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään, josta tuli VR Group. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:ksi.[9][10]
Vuonna 2015 Pohjolan Liikenne siirtyi pikavuoroautoissaan uuteen lila-valkeaan väritykseen ja irtautui samalla ExpressBus-yhteenliittymästä, jossa se oli ollut mukana perustamisesta eli vuodesta 1991 lähtien.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjolan Liikenne lopettaa kaikki pikavuoronsa – yhteensä 35 irtisanotaan Kotkassa ja Turussa Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2018.
- ↑ Vuorimäki, Tiina: Tampereella aloittaa pian 26 sähköbussin laivue, näillä linjoilla ne ajavat – matkustajille muutos näkyy ainakin kolmella tavalla Aamulehti. 2.6.2022. Viitattu 18.7.2022.
- ↑ Bussiammattilainen 1/1993, s. 31. Helsinki: Linja-autoliitto, 1993.
- ↑ Bussiammattilainen 1/1995, s. 8. Helsinki: Linja-autoliitto, 1995.
- ↑ Bussiammattilainen 3/1995, s. 24. Helsinki: Linja-autoliitto, 1995.
- ↑ Bussiammattilainen 4/1995, s. 22. Helsinki: Linja-autoliitto, 1995.
- ↑ Bussiammattilainen 6/1996, s. 8. Helsinki: Linja-autoliitto, 1996.
- ↑ Seija Henriksson: M. V. Wikströmin bussit Pohjolan Liikenteen haltuun. Länsi-Uusimaa, 3.1.2008, nro 2, s. 20. Lohja:
- ↑ Yhteisellä matkalla Vuosiraportti 2009. VR-Yhtymä.
- ↑ Pohjolan Liikenne. Kaupparekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjolan Liikenne Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Pohjolan Liikenteen kotisivut
- Timo Herranen: Petsamosta Hankoon. Pohjolan Liikenteen 50 vuotta. Pohjolan Liikenne 1990. ISBN 9789529019007.