Tarkastusmaksu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarkastusmaksu on junissa ja joukkoliikenteessä perittävä maksu. Sen määrää konduktööri tai lipuntarkastaja henkilölle, joka matkustaa kulkuvälineessä matkustusoikeudetta.[1] Oikeudettomuus voi tarkoittaa joko liputta matkustamista, leimaamatonta, vanhentunutta tai väärää lippua, matkustusalueen ylittämistä tai matkustamista toisen henkilön haltijakohtaisella lipulla.[2]

Tarkastusmaksu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkastusmaksu on Suomessa enintään 40 kertaa alimman aikuisen kertamaksun suuruus. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun joukkoliikenteessä sekä valtion rataverkolla tarkastusmaksun suuruus on ollut 80 euroa[1][2][3] vuodesta 2007 lähtien. Tarkastusmaksun lisäksi peritään normaalin lipun hinta.[3] Tampereella maksun voi hoitaa myös käteisellä.[2]

Lippunsa maksamatta jättävistä koituu Helsingin seudun liikenteen mukaan noin kymmenen miljoonan euron tappiot yhteiskunnalle vuonna 2015.[4] Vuonna 2016 HSL tarkasti yli kolme miljoonaa matkustajaa ja määräsi tarkastusmaksuja lähes 70 000 kappaletta.[5] Vuonna 2018 kuitenkin uutisoitiin, että lippujen tihentynyt tarkastaminen on vähentänyt liputonta matkustamista pääkaupunkiseudulla. Tammi–maaliskuussa 2018 HSL suoritti 370 000 tarkastusta, joissa liputtomia matkustajia todettiin 10 000, joka on 1 200 vähemmän kuin edeltävänä vuonna.[6] Vähentymisen syyksi on epäilty myös lähijunien konduktööreille annettua oikeutta tarkastaa lippuja ja tarvittaessa poistaa liputon matkustaja junasta.[6]

HSL:n tarkastajat aloittivat tarkastustoiminnan Tampereen linja-autoissa vuodesta 2016 alkaen, ja sittemmin toiminta on siirretty paikallisille pysäköinninvalvojille.[7][8] Tampereella tarkastusten kuukausittaiset kustannukset ylittävät kymmenen tuhatta euroa.[9] Liputta matkustamista on kuitenkin havaittu hyvin vähän: vuoden aikana yli 26 000 tarkistetusta tamperelaisesta matkustajasta vain 95 sai tarkastusmaksun, joista suuri osa annettiin joko tarkoituksella tai epähuomiossa ostetusta vääränlaisesta lipusta.[9] Lähes kolme tuhatta euroa tappiota tuottanutta tarkastustoimintaa pidettiin silti tärkeänä keinona lipputulojen turvaamiselle, minkä lisäksi sitä on perusteltu kokemuksen kartuttamisena tulevan varalle – vuonna 2021 liikennöintinsä aloittava Tampereen raitioliikenne toimii avorahastuksella, mikä todennäköisesti vaatii lipuntarkastustoiminnan lisäämistä entisestään.[9]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkastusmaksu perustuu lakiin joukkoliikenteen tarkastusmaksusta (469/1979). Maksu ei ole rikosoikeudellinen sakko, vaan niin sanottu hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu. Tarkastusmaksu on maksettava viikon kuluessa sen määräämisestä. Maksamaton maksu on suoraan ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä. Tarkastusmaksu ei ole kuitenkaan rikosoikeudellinen seuraamus. Ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen viiden vuoden ajan, minkä jälkeen se vanhentuu. Mikäli velkaa joudutaan perimään ulosotossa toistuvaistulosta vähintään puolentoista vuoden ajan, ulosotto ei saa henkilöön yhteyttä, tai ulosotto toteaa henkilön varattomaksi, tarkastusmaksusta seuraa myös maksuhäiriömerkintä.

Matkustaja, jolle on määrätty tarkastusmaksu, saa vaatia tarkastajan päätökseen oikaisua 14 päivän kuluessa tarkastusmaksun määräämisestä tarkastusmaksun perimiseen oikeutetun julkisyhteisön tai viranomaisen tähän tehtävään määräämältä toimielimeltä tai virkamieheltä. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa edelleen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Jos oikaisuvaatimus tai valitus hyväksytään, maksu palautetaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]