Käteinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Käteinen eli käteisraha tarkoittaa heti käytettävissä olevaa rahaa. Tavallisesti sillä tarkoitetaan seteleitä ja kolikoita.[1] Sanaa käytetään maksukortin, sekin tai muun sellaisen maksutavan (maksuvälineen) vastakohtana.

Käteismaksu tarkoittaa heti suoritettavaa maksua tai laskutettaessa kohtuuajan, viikon, 14 päivän tai 30 päivän sisällä suoritettavaa maksua.[2] Silloin aivan heti, 8 päivän tai 14 päivän kuluessa tapahtuvaa maksua on kutsuttu hetikäteiseksi eli ekstrakontantiksi.[1][3] Käteismaksusta annetaan toisinaan käteisalennus.

Käteisrahan etuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käteisrahaa, seteleitä ja kolikoita, pidetään tasa-arvoisena maksuvälineenä, joka on kaikkien saatavilla. Käteisen käyttö ei esty teknisten häiriöiden aikana.[4]

Käteisen etu on myös maksutapahtuman konkreettisuus. Velkaneuvojat neuvovat siirtymään maksukorteista käteisen käyttöön.[4]

Käteisraha Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käteisrahan, setelien ja kolikoiden, käyttö Suomessa on vähentynyt. 13 % suomalaisista käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenä vuonna 2016. Käteistä ja maksukorttia sekaisin käytti 15 % ja pääasiassa korttia 73 %.[4][5][6] Valtaosa käteisestä nostetaan Suomessa pankkiautomaatista. Pankin konttorista tehdyt nostot ovat tähän verrattuna vähäiset. Käteistä voi nostaa myös kaupan kassalta, mutta se on marginaalista. Käteisen nostopaikkojen määrä on laskenut; lasku koskee sekä pankkiautomaattien että pankkikonttorien määrää.[6]

Liikkeellä olevan käteisen määrä on Suomessa karkeasti noin 1 600 euroa jokaista suomalaista kohti.[7] Sitä ei kuitenkaan kanneta mukana lompakossa. Enemmistö suomalaisista pitää mukanaan vain alle 50 euroa. Vähiten käteistä pitävät mukanaan nuoret alle 25-vuotiaat, eniten eläkeläiset.[8] Erityisen paljon käteistä on pitänyt mukanaan rock-muusikko Andy McCoy, jonka lompakon sisältämä 30 000 markan setelinippu herätti huomiota 1985.[9]

Vaikka käteisen käyttö onkin vähentynyt, Suomessa liikkeellä olevan käteisen määrä on kasvanut. Suuri määrä käteistä, noin puolet, on myös ”valunut” Suomesta ulkomaille. Tämä johtuu käteisen käytöstä ja säästämisestä muissa euromaissa ja niiden ulkopuolella.[6][10]

Suomessa käteistä laskee liikkeelle Suomen Pankki. Se laskee liikkeelle euroseteleitä ja kolikoita Euroopan keskuspankin luvalla.[10]

Käteisen olemuksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikanaan käytetyillä kulta- tai hopeakolikoilla on ollut raaka-aineena käytetyn jalometallin arvo. Nykyisin käytetyllä käteisellä tätä arvoa ei ole. Nykyään käteinen on keskuspankin velkaa rahan haltijalle. Tuolla velalla ei ole eräpäivää eikä sille makseta korkoa. Keskuspankki ei myöskään lunasta käteistä takaisin esimerkiksi kullassa kuten joskus aiemmin on tehty.[11]

Sähköinen käteinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kryptovaluuttaa, maksukortille ladattua rahaa tai muuta vastaavaa maksujärjestelmää kutsutaan joskus sähköiseksi käteiseksi.[12][13]

Suomen laissa sähköisellä rahalla tarkoitetaan raha-arvoa, joka on tallennettu sähköisesti tai magneettisesti liikkeeseenlaskijalle suoritettua rahamäärää vastaan. Sähköistä rahaa voidaan tallentaa siru- tai magneettijuovakortille, laitteiden kuten matkapuhelimen tai tietokoneen muistiin tai liikkeeseenlaskijan tietojärjestelmään. Sähköiseksi rahaksi katsotaan mm. prepaid-kortit.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 2.10.2017.
  2. Taloustiedon taloussanasto. Hakusana käteinen. Taloustieto r.y., 1987.
  3. Pieni tietosanakirja II. Hakusana käteinen. Helsinki: Otava, 1950.
  4. a b c https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-pankki-kateinen-ei-viela-katoa/NrYSd2ps www.kauppalehti.fi. Viitattu 2.10.2017.
  5. Käteisen käyttö vähenee kovaa vauhtia – millä sitten maksetaan, jos sähkökatko yllättää? mtv.fi. Viitattu 2.10.2017.
  6. a b c Heikkinen, Päivi: Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu 29.4.2016. Suomen Pankki.
  7. Missä on kaikki Suomen käteinen? Edes Suomen Pankki ei tiedä Ilta-Sanomat. 11.8.2017. Viitattu 2.10.2017.
  8. Näin paljon suomalaisilla on käteistä lompakoissaan Ilta-Sanomat. 23.9.2016. Viitattu 2.10.2017.
  9. Kolkyt tonnii lompakossa Viitattu 2.10.2017.
  10. a b Suomen Pankki: Rahahuolto Suomen Pankki. Viitattu 2.10.2017.
  11. Kauko, Karlo: Lyhyt johdatus rahaan Suomen Pankki.
  12. Pitäisikö keskuspankkien laskea liikkeelle sähköistä käteistä? – Euro ja talous Euro ja talous. Viitattu 2.10.2017.
  13. Sähköinen käteinen on yrityksille rahasampo Ylioppilaslehti. 16.2.2001. Viitattu 2.10.2017.
  14. Hedman, Anne & Nieminen, Maritta: Laillisen maksuvälineen juridiikasta 2017.