Kryptovaluutta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kryptovaluuttojen arvon jakautuminen dollareissa lokakuussa 2017

Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Tunnetuin ja ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta on vuonna 2009 luotu Bitcoin.[1] Bitcoinin lisäksi on olemassa useita satoja erilaisia kryptovaluuttoja, joita yleensä kutsutaan vaihtoehtovaluutoiksi (”altcoins”) ja niillä saattaa olla erilaisia ominaisuuksia ja niiden käyttötarkoitus voi olla määritelty. Esimerkiksi Steemit-valuutta luotiin sisällöntuottajien palkitsemiseen vuonna 2016 perustetussa Steemit-palvelussa. Kryptovaluutat toimivat hajautetusti, eikä niitä yleensä hallitse pankki tai valtio tai muu yksittäinen taho. Ripple on pankkien luoma reaaliaikainen bruttomaksu, valuutan vaihto ja rahalähetys Ripple-verkossa. Kryptovaluuttojen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla, johon suosion lisäksi vaikuttaa kyseisen valuutan enimmäismäärä, kierrossa olevien valuuttojen määrä, louhinnan kustannukset ja nämä vaihtelevat eri kryptovaluuttojen kesken. Kaikkien, 1168:n eri kryptovaluuttan yhteenlaskettu markkina-arvo oli 13. lokakuuta 2017 noin 171,8 miljardia dollaria, jossa Bitcoinin osuus oli noin 54,1% ja Etheriumin osuus oli 18,9% kryotovaluuttojen arvosta.[2]

Laillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kryptovaluuttojen laillisuus vaihtelee maittain, mutta useissa maissa ne ovat joko laillisia, tai niitä ei ole suoranaisesti laittomaksi todettu. Tunnetuin poikkeus on Kiina, jossa Kiinan keskuspankki on tuominnut Bitcoinin käsittelyn laittomaksi kaikilta finanssialan tahoilta.[3] Venäjällä puolestaan kryptovaluutat ovat laillisia, mutta muun kuin Venäjän ruplan käyttäminen maksuvaluuttana on laitonta.[4]

Koska kryptovaluuttasiirtoja, kuten käteistä rahaa, on yleensä vaikea jäljittää ja yhdistää yksittäisiin henkilöihin, voidaan niitä käyttää laittomasti esimerkiksi huumekauppaan, rahanpesuun tai veronkiertoon.[5]

Hankkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kryptovaluuttoja voidaan yleensä hankkia ns. louhinnalla, jolloin tietokoneen laskentatehoa käytetään valuuttasiirtojen käsittelyyn ja verkon toiminnan turvaamiseen. Louhiminen synnyttää tietyllä ennalta määritetyllä tahdilla uutta valuuttaa, joka annetaan louhijoille ”palkkioksi”.

Kryptovaluuttoja on myös mahdollista hankkia esimerkiksi myymällä tuotteita tai palveluita kryptovaluuttaa vastaan, tai ostamalla niitä suoraan myyjiltä tai kryptovaluuttapörsseistä.

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kryptovaluutan tai muun virtuaalivaluutan arvonnousu on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Verotuksellisesti virtuaalivaluutan kauppa muistuttaa olosuhteiltaan niin sanotuilla hinnanerosopimuksilla (CFD) käytävää kauppaa.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Onecoin, kryptovaluuttana markkinoitu tuote, joka on pyramidihuijaus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bittiraha.fi: Mikä on Bitcoin?
  2. Coinmarketcap.com: Cryptocurrency Market Capitalizations ("BTC $93 011 387 445, ETH $32 448 707 237, Total Market Cap: $171,832,171,508") Viitattu 13.10.2017. englanti
  3. The Big Picture Behind the News of China's Bitcoin Bans – Bitcoin Magazine Bitcoin Magazine. Viitattu 24 helmikuuta 2015. (englanniksi)
  4. Forbes: Bitcoin's Legality Around The World 31.1.2014. (englanniksi)
  5. Bittiraha.fi: Usein kysytyt kysymykset
  6. Virtuaalivaluuttojen tuloverotus Vero.fi 28.8.2013