Sm1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sm1
Sm1-junayksikön ohjausvaunun pääty. Huomaa Sm1-tyypille ominaiset korin "jäykistevekit" vaunun kyljessä.
Sm1-junayksikön ohjausvaunun pääty. Huomaa Sm1-tyypille ominaiset korin "jäykistevekit" vaunun kyljessä.
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
Liikennöitsijä VR-Yhtymä
Valmistaja Valmet, Strömberg
Lukumäärä 50
Valmistusvuodet 19681973
Peruskorjattu 1994–2000
Liikenteessä 20[1]
Numerointi 6001/6201–6050/6250
Istumapaikkoja 191 paikkaa
Lempinimi Sami
Sakari-Matti
Tekniset tiedot
Huippunopeus 120 km/h
Paino 97 t
Pituus 53 250 mm
Vaunujen lukumäärä 2
Leveys 3 200 mm
Korkeus 3 900 mm
Pyörästö Bo'Bo' + 2'2'
Pyörästön pituus 2 700 + 18 800 mm
Suurin akselipaino 18,8 t
Pyörän halkaisija 920 mm
Moottori 4 × Strömberg GHAU/H 7226
Moottorin teho
 •tuntiteho 860 kW
Saneerattu Sm1-junayksikkö sisältä.
Saneerattu Sm1-junayksikkö sisältä.

Sähkömoottorijunayksikkö Sm1 on vanhinta yhä aktiivikäytössä olevaa VR:n paikallisjunakalustoa. Sitä valmistettiin 50 yksikköä vuosina 19681973 Valmetin Tampereen lentokonetehtaalla[2]. Sm1 alkoi ensimmäisenä suomalaisena sähköjunana liikennöidä HelsinkiKirkkonummi-välillä 26. tammikuuta 1969, jolloin käytössä oli viisi junaa[3][4].

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sm1 on teknisesti lähes samanlainen kuin uudempi Sm2, joskin siinä on muutamia eroja, kuten teräsrunko, teräsjouset ja kyljissä olevat rakennetta tukevat pokkaukset[2]. Sm1- ja Sm2-yksiköitä voi kytkeä yhteen myös keskenään enintään kuuden yksikön (12 vaunun) junaksi, mutta käytännössä laiturien pituus rajoittaa määrän viiteen. Täyttä kuuden yksikön junaa käytetään kuitenkin Ilmalan varikon ja Helsingin päärautatieaseman välisissä siirtoajoissa.

Yhteen Sm1-junayksikköön kuuluu kaksi vaunua[3]. Sm1 on varsinaisesti junayksikön moottorivaunun tyyppimerkintä. Junayksikön toista vaunua kutsutaan ohjausvaunuksi ja sen tyyppimerkintä on Eio[2]. Ennen saneerausta vaunujen 6241–6250 tyyppimerkintä oli Eiob[3]. Sekä moottori- että ohjausvaunussa on ohjaamo, joten junaa voidaan kääntämättä ajaa kumpaan suuntaan tahansa, mikä on paikallisliikenteessä suuri etu veturivetoisiin juniin verrattuna.

Sm1:n huippunopeus on 120 kilometriä tunnissa. Junalla ei voidakaan ajaa esimerkiksi R-linjaa, koska hitaan kiihtyvyyden ja nopeuden vuoksi aikataulussa ei pysyttäisi. Junan kori on terästä ja siinä on SIG-telit, joiden ajo-ominaisuudet eivät ole erityisen hyvät. Tämä ilmenee junan kulkiessa tärisevänä ja heiluvana kyytinä. Talvella junassa on ollut lähinnä paineilmalaitteiden jäätymisongelmia.lähde? Liukkailla keleillä liikkeellelähtöä haittaa hiekoituslaitteiden puuttuminen. Tämän takia junien on ollut etenkin syksyisin toisinaan hankalaa pysyä lähiliikenteen tiukoissa aikatauluissa. Junassa on myös kova kompressorin ääni.

Sarjan yleisin lempinimi on Sami, mutta joskus myös Sakari-Matti[3]. Sarjan yksiköillä on omat yksilönumerot. Numerot ovat kohonumeroina junan molemmissa päissä ohjaamon sivuikkunoiden alapuolella sekä maalattuna junan helmaan. Numerot ovat 6001/6201–6050/6250 (Sm1-vaunun numero / ohjausvaunun numero).[5]

Saneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Sm1-yksiköt on saneerattu 1990-luvulla ja ne ovat siten VR:n silloisissa punavalkoisissa väreissä. Ensimmäinen, vuonna 1994 saneerattu yksikkö oli 6006/6206, joka poikkeaa ratkaisuiltaan myöhemmin saneeratuista malleista. Sen maalaus oli saneerauksesta huolimatta pysynyt punakeltaisena, siihen oli asennettu ulostyöntyvillä astinlaudoilla varustetut uudenlaiset ovet. Saneerattu 6006/6206 liikennöi M-linjalla koekäytössä vuosina 1994–1996, sillä Vantaankosken rata oli tuolloin ainoa, jossa oli koejunan ovien vaatimat korkeat laiturit kaikilla liikennepaikoilla. Koekäytön jälkeen saneeraus aloitettiin laajamittaisena, ja ensimmäiset punavalkoiseksi maalatut, saneeratut Sm1-rungot saatiin liikenteeseen alkuvuonna 1996. Niihin oli koejunasta poiketen asennettu normaalit ovet portaineen. Saneerauksen myötä yksiköiden sisusta peruskorjattiin täysin, ja vanhat matkatavaraosastot muutettiin matkustajaosastoiksi. Myös junan ohjaamot uudistettiin täysin ja niihin asennettiin ilmastointi. Hieman muusta sarjasta ulkonäöltään eronneet, ns. protosarjan yksiköt (6001/6201–6005/6205) muutettiin saneerauksen myötä muiden sarjan junien kaltaisiksi. Viimeinen saneerattu Sm1-yksikkö on 6026/6226, joka otettiin takaisin liikenteeseen syksyllä 2000.[6]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen hylätty Sm1-yksikkö 6008/6208 vaurioitui Riihimäellä vaihtoliikkeen mentyä pitkäksi ja junan ajettua raiteensulun yli, eikä sitä korjattu enää takaisin ajokuntoon. 6008/6208 seisoi jonkun aikaa VR:n Hyvinkään konepajalla, jossa sitä pidettiin varaosalähteenä vielä käytössä oleville sarjansa junille. Se on sittemmin romutettu. Lokakuussa 2014 kaikki jäljellä olevat Sm1-junat yksikköön 6021/6221 saakka poistettiin liikenteestä ja junat ovat olleet varaosalähteinä Hyvinkään konepajalla ennen siirtymistä romutukseen. Tammikuussa 2015 liikenteessä oli enää yhteensä 20 Sm1-yksikköä: 6022/6222, 6023/6223, 6027/6227–6030/6230, 6032/6232, 6034/6234, 6036/6236, 6037/6237 ja 6041/6241–6050/6250.

VR:llä ei vielä ole riittävästi korvaavaa kalustoa kaikkien Sm1-junien tilalle, mutta sarjan hylkäys on aloitettu uusien Sm5-lähijunien tultua liikenteeseen vuodesta 2009 lähtien. Sm1-junien suunnitellaan poistuvan käytöstä viimeistään koko Sm5-sarjan tultua liikenteeseen kesään 2017 mennessä. Yksikkö 6001/6201 on varattu Rautatiemuseolle.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sm1 Sm1 + Eio
Valmistaja Valmet, Strömberg Valmet, Strömberg
Valmistusvuodet 19681974 19681974
Lukumäärä 50 50
Numerot 6001–6050 6001/6201–6050/6250
Istumapaikkoja 90 180
Pituus 25,9 metriä 53,3 metriä
Nopeus 120 km/h 120 km/h
Moottori 4 × Strömberg GHAU/H 7226 4 × Strömberg GHAU/H 7226
Moottoriteho 860 kilowattia 860 kilowattia
Paino työkunnossa 61 tonnia 97 tonnia
Akselijärjestys Bo'Bo Bo'Bo + 2'2'

Valmistusvuodet (numerot)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]